VALKEALAHDEN KOULU 100 VUOTTA

Uno Cygnaeuksen aatteiden pohjalta säädettiin kansakouluasetus vuonna 1866. Tämän jälkeen koulujen perustaminen maahamme pääsi vasta  todella vauhtiin. Kansakoulujen perustaminen liittyi myös osana Aleksanteri II:n  Suomen suuriruhtinaskuntaan kohdistuvaan uudistuspolitiikkaan. Ensimmäinen Keuruulle perustettu kansakoulu alkoi vuonna 1869 Keuruun kirkonkylässä.

Tuossa kirkonkylän koulussa aloittivat  oppiurakkansa myös ensimmäiset valkealahtelaiset .Vain pyhän ajaksi tultiin kotiin ja viikot oltiin koulukorteerissa jonkun sukulaisen tai tuttavan luona.  Lauantaisin paluumatka taivallettiin useimmiten jalan, mutta maanantaisin kyydittiin hevosella, koska matkassa oli myös koko viikon eväät.  Pian kortteeritaloissa kuitenkin alettiin koulukkaille tarjoamaan keittoruokaa .  Harva kuitenkaan pääsi oikeaan kouluun  ja moni joutui tyytymään kiertokoulun typistettyyn opetukseen.

Kuntakokous oli valtuuttanut joukon isäntiä  - A.Heinänen, J.Takanen, K.Lampila, J.Seppälä  - Keuruun seurakunnan kappalaisen J.Schroderuksen johdolla  vuokraamaan tilat perustettavalle Tiusalan koululle. Ensimmäinen johtokunnan pöytäkirja on päivätty 6. joulukuuta 1903, jolloin  päätettiin vuokrata tilat Takasen tilan toisesta päärakennuksesta kolmeksi vuodeksi syyslukukauden alusta 1904. Juuri Jyväskylän seminaarista valmistunut Elli Räihä aloitti työnsä ja oli virassaan yhtämittaisesti 33 vuotta. Ensimmäiset oppilaat olivat lähes aikuisia tyttöjä ja poikia, jotka olivat jonkin verran käyneet kiertokoulua. Jotkut osasivat lukea hyvin, jotkut eivät lainkaan. Kirjoitus- ja laskutaito oli lähes olematon.

Takasen tilan isäntäväki Juho Takanen ja hänen vaimonsa Maria olivat lahjoittaneet 2.6.1903 päivätyllä lahjakirjalla 1 hehtaarin suuruisen tontin uuden koulutalon paikaksi Puustinmäki -nimisen määräalan länsipäästä. Rakennus tehtiin hirrestä ja rakentajina ahkeroivat oman kylän miehet mm. Polun veljekset, Tarkkalan Efraimi poikineen, Rajamäen Eetu ja  Toimelan Taavetti. Toimitiloiksi valmistuivat yksi luokkahuone ja veisto- ja voimistelusali, joka oli samalla oppilaseteinen. Opettajan asuntoon kuului kolme kamaria ja keittiö sisäeteisineen.  Rakennettiin myös ulkorakennus, kellari, kaivo ja sauna. Ulkorakennus paloi 1920-luvulla , mutta tässä muodossa koulurakennus oli vielä sotien jälkeen 1946. Vääriskosken voimalasta saatiin sähkövalo jo 1920-luvulla, yhteensä 15 lamppua.  Kateelliset naapurikyläläiset pilkkasivatkin , että Tiusalassa on sähköllä käypä yliopisto.

Varhaisinta alkuopetusta annettiin kiertokoulussa.
Kuvassa op. Martta Järvenpää Harjulassa

Jo vuonna 1918 johtokunta yritti laajentaa Tiusalan koulun toimintaa ja esitti alakoululuokan perustamista.  Sellainen toimi jo kirkonkylällä ja yhteisenä vuorotteluperiaatteella Pohjoislahdella ja Riihossa.  Alakoulu alkoi kuitenkin vasta 1930 ja lisätilat valmistuivat kymmenen vuotta myöhemmin. Merkittävä tilojen nykyaikaistaminen tehtiin talvella 1979-1980.

Suuret mullistukset kohtasivat Tiusalan kylää 1960-luvulla. Valtio osti Viikin tilan uudeksi varuskunta-alueeksi, Keuruun seurakunta luovutti 100 hehtaaria ja useita pienempiä tiloja lunastettiin  lisäalueeksi . Hanke oli  merkittävä  koko Keuruun  pitäjän kehitykselle ja erityisesti Tiusalan kyläkoulun tulevaisuudelle. Oppilaspulasta ei ole kärsitty.  Varuskunnan tulon myötä Tiusala nimestä palattiin kirkonkirjojen mukaiseen Valkealahteen. Peruskoulun historian aikana Valkealahden koulupiiristä on luovutettu tukialueita sekä Haapamäen että kirkonkylän koulupiireille.  Vahvana lähikouluna  satavuotias opinahjo puolustaa edelleen paikkaansa ansiokkaasti.