Valkealahden ala-aste, Keuruu
Taikaruukku -projekti syksyllä 1999
Syksyn aikana olemme tutustuneet Hannele Huovin satukirjaan Taikaruukku.
Satu Taikaruukku kertoo kuninkaanlinnasta, jossa kaikki oli kirkasta ja kiiltävää,
oli kultaa ja kirjavia kiviä. Oli salaisuus, jonka ratkaisua Prinssi Valkotukka ahkerasti etsi.
Sadun sisältöä avattiin luomalla saviruukkuja makkaratekniikalla. Pojat rakensivat
kuninkaanlinnan. Tekstin dramatisointi näytelmäksi jäi odottamaan loppusyksyä.
![]() |
Artun ja Joonaksen saviruukut ovat totuuden astioita, eivätkä ne säry. |
| Sarin ruukku sädehtii ja tuo linnaan valoa. Kohta se vahvistetaan tulessa polttamalla. |
![]() |
![]() |
Makkaratekniikassa savi saa muotonsa valajansa sormenpäistä. Melina hallitsee työskentelyn. |
| Kun Ruusuneito kosketti ruukun palasia,
ei murtumisenjälkiä näkynyt. Mikä ilo ja riemu. Tässä on Jukan luomistyön tulos. |
![]() |
![]() |
Minkälainen mahtaa olla Juuson ja Henrin linnan salaisuus? Linnatyömaa on vielä kesken. |
| Keramiikkataiteilija Liisa Järvinen teki
polttamisessa huolellista työtä. Yhtään ruukkua ei särkynyt. Jokainen ruukku on itsensä näköinen. |
![]() |
![]() |
Karamellejä vai ruukkuja? Lasitus vielä puuttuu. Poltettu savi kestää kulutusta. |