 Karimon
alue on entisen Pihlajaveden kunnan ja Keuruun kaupungin
läntisin osa kolmen maakunnan rajalla. Lännessä
rajanaapurina on Pirkanmaa, koillisessa Etelä-Pohjanmaa.
Naapureina ovat Virtain ja Ähtärin kaupungit
sekä etelärajlla Vilppulan kunta.
Karimon koulupiirille ja kyläyhdistykselle nimensä
antanutta Karimon taloa ei ole enää olemassa.
Alueen keskuksena on Karhulankylä, ympärillään
Karhunkyläksi nimitetty haja-asutusalue. Karansalmen
seutua kutsutaan Salmenkyläksi ja Sällintien
varren asutusta Sällinkyläksi. Tyypillistä
paikkakunnalle on nimittää muutaman talon
muodostamaa pikkukylää peräksi. Mäkelään
menevän tien varressa on Mäkelänperä
ja tien päässä Riitaperä. On Piilinperä
ja Lapinperä, Pyörkkilänperä ja
Rajalanperä.
Matkaa naapurikuntien keskuksiin kertyy Karimon kyliltä
ja periltä vain 20-40 kilometriä. Osapuilleen
sama matka on Keuruun keskustaan. Matkaa maakuntakeskuksiin,
Jyväskylään, Tampereelle ja Seinäjoelle
on Karimolta 80 -130 kilometriä. Lähimmät
rautatieasemat ovat Haapamäki ja Pihlajavesi.
Väestö
Karimon alueella asui vuoden 2004 EU-vaalien aikaan
219 äänioikeutettua. Väestöstä
alle 18-vuotiaita on noin 20 prosenttia, työikäisiä
eli 18-60 vuotiaita lähes puolet ja yli 60-vuotiaita
joka kolmas. Vakinaisia talouksia on noin 110. Vapaa-ajan
asuntoja kylillä ja rannoilla on alueellamme
noin 400.
Luonto
Alueemme halki kulkee Pihlajaveden reitti. Tunnetuimmat
ja hiljan entisöidyt taimenkosket ovat Pihlaiskoski,
Vääräkoski, Kuusikoski, Reinikankoski
ja Koskelankoski. Näiltä kyläalueemme
koskilta ja lukuisilta metsälammilta sekä
järviltä kalastaja ja retkeilijä löytää
samanlaisen erämaaluonnon, jota monet lähtevät
hakemaan Koillismaalta ja Lapista asti. Luonnossa
liikkuu niin karhuja, kettuja, saukkoja, majavia kuin
hirviä ja peuroja sekä satunnaisesti myös
ilveksiä ja susia, joita voi kohdata vaikkapa
Pirkan Taival-reitillä.
Seurakunta
Karimo on läntinen osa Keuruun seurakuntaan kuuluvaa
Pihlajaveden kappeliseurakuntaa. Sillä on kaksi
kirkkoa, kappeli, seurakuntatalo, Leirisaari ja kaksi
hautausmaata. Pihlajaveden arvokkain nähtävyys
on vanha kirkko jota kutsutaan myös erämaakirkoksi.
Rakennus valmistui vuonna 1782 ja sen rakennusmestarina
toimi Matti Åkerblom-Pärnä. Suomen
seitsemän ihmeen joukkoon Pihlajaveden vanha
kirkko luetaan kirkkosalin seinällä häämöttävien
vanhan kirkkokansan varjojen johdosta.
Kirkkovenelaitos kukoisti Pihlajavedellä 1900-luvun
alkupuolelle asti. Viimeiset venematkat kirkkoon tehtiin
1940-luvulla. Pihlajavedellä oli käytössä
kaikkiaan kahdeksan kirkkovenevalkamaa, joissa oli
yhteensä 11 kirkkovenettä. Vene odotti valkamassa
kirkkomatkan tekijöitä muun muassa Vaajalahden
perukassa, Pihlaslammin päässä, Kurslahdessa
ja Vanhan-Sällin rannassa.
Vuonna 1997 valmistui talkoilla rakennettu kirkkovene
Pihla. Nykyisin kappeliseurakunnan toimintaan kuuluvat
jumalanpalvelukset, maakirkot, leirit, eri ikäisille
suunnattu kerhotoiminta, raamattu- ja rukouspiiri,
pyhäkoulu ja Pihlaistupa ikäihmisille.
|
