Keuruun kaupunki 20 vuotta
KAUPPALA-ANOMUKSESTA – KAUPUNGIKSI
Keskustelut Keuruun kaupunkiajatuksesta tulivat julkiseksi maaherra Eino Paloveden vieraillessa Keuruulla maaliskuun 23. päivänä 1971. Lisää julkisuutta hankkeelle syntyi, kun toimittaja Lauri Kulmala oli Keuruun Joulun vuoden 1971 numerossa kirjoittanut artikkelin otsikolla: ”Tuleeko Keuruusta kaupunki.” Tätä ennen oli kunnanvaltuusto Pihlajavedellä kesäkuussa 1971 pidetyssä kokouksessa kehottanut kunnanhallitusta selvittämään, mitä mahdollisuuksia on vuoden 1974 alusta Keuruun kuntamuodon muuttamiselle. ”Keuruu – tuleva kaupunki?” Näin muotoili kunnanjohtaja Eino Nurmela kuntaesittelyn otsikon värikäs Keuruu kuvateoksessa 1971.
Kunnansihteeri Mauno Häkäri oli saanut vuonna 1972 valmiiksi yhteenvedon -Kuntamuodon muutos - kunnasta kauppalaksi. Päättäjiä kiinnosti erityisesti muutoksen vaikutukset kunnallistalouteen. Veroäyrin hinta olisi laskelman mukaan noussut 1,32 penniä. Vuoteen 1977 saakka elettiin aikaa, jolloin kauppalat muodostivat kuntarakenteessa oman ryhmänsä ja niitä oli juuri ennen kauppala-nimityksestä luopumista 22.
Kauppalahanke tuli kunnanvaltuuston käsittelyyn ”EI JULKISUUTEEN” -merkinnällä joulukuun 1973 kokouksessa. Vaikka asiaa oltiin pitkään valmisteltu ja valtuuston poliittisia ryhmiä ennakkoon informoitu, asia jäi äänestyksen jälkeen pöydälle.
Kuntamuodon muutosta koskeva asia tuli uudelleen valtuustokäsittelyyn tammikuussa 1974. Esityksen hyväksyminen vaati kaksi äänestystä, mutta tuli lopulta hyväksytyksi äänin 21 – 9, yksi poissa. Valtioneuvostolle osoitettu hakemus lähetettiin, mutta myönteistä - vuoden 1975 alusta kauppalaksi - päätöstä se ei tuottanut.
Kunnallislain muutos 1.1.1977 oli poistanut kauppalat ja niistä oli tullut kaupunkeja. Kaupunkeja oli 84, kun kaupunkianomus hyväksyttiin tehtäväksi kunnanvaltuustossa 15.4.1985. (äänestys 28 jaa – 6 ei, 1 pidättäytyi). Kunnanhallituksen esitykseen liittyi kuitenkin yksi kaupunkihanketta vastustava eriävä mielipide.
Ennen valtuuston käsittelyä sisäasianministeriöstä oltiin näytetty vihreätä valoa kaupunkihakijoille edellyttäen, että hakijakuntien kehittyneisyys oikeutti kuntamuodon muutokseen. Keuruun tunnusluvut mm. Keski-Suomen halvin veroäyri ja hyvä palveluvarustus tukivat kuntamuutosta.
Päättäjien oli tällä kertaa huomattavasti helpompi päätyä hakemuksen kannalle, koska lainsäädännöstä olivat poistuneet nimikkeestä johtuvat kuntien ja kaupunkien väliset kustannuserot. Kuntalaisia oli hakemuksesta informoitu mm. yläasteen juhlasalissa järjestetyssä informaatiotilaisuudessa. Sielläkin viranhaltijain vakuutteluista huolimatta pelkona esiintyi kaupunki -nimityksen tuovan vain lisäkuluja.
Sisäasiainministeri Kaisa Raatikaisen esityksestä tasavallan presidentti Mauno Koivisto vahvisti 22.11.1985 annetulla asetuksella perustettavaksi maahan 10 uutta kaupunkia. Näiden joukossa Keuruu oli asukasluvultaan toiseksi suurin.
Kaupunkijuhlallisuudet
Vuodenvaihde 1985/1986 lähestyi. Uudenvuodenaaton vastaanoton merkeissä puheenjohtaja Viljo Peura kutsui kunnanhallituksen ja johtavat viranhaltijat kotiinsa Valkealahteen. Rotaryt olivat järjestäneet puolenyön tapahtuman ja ilotulituksen. Eino Nurmelan kaupunginjohtajan virassa pitämä ensimmäinen puhe ennakoi kuntamuodon muutoksen kaikkein selvimmin vahvistavan kirkonkylän kehitystä, unohtamatta Haapamäkeä ja laajaa maaseutua.
Kaupungintalosta kertovan nimikyltin paperisuojus oli heti puolenyön jälkeen poistettu. Suomen lippujen liehuessa tuoretta kaupunkia juhlittiin uudenvuodenpäivänä Keuruun yläasteen salissa. Kakkukahvien nauttimisen lomassa uusia kaupunkilaisia viihdyttivät Keuruun Pelimannit.
Keuruulainen heraldikko Harri Uimonen oli suunnitellut ensipäiväleiman. Normaalisti posti ei ole uutena vuotena auki, mutta moni halusi kaupungiksi tulopäivän erikoisleiman ja Keuruun posti tyydytti erikoisuuden tavoittelijoiden tarpeet.
Keuruun ensimmäinen syntyperäinen kaupunkilainen näki päivänvalon Ähtärin aluesairaalassa. Hän sai nimekseen Henry Koskela. Onnittelukäynnillä oli mukana kaupungin ylin luottamushenkilö- ja virkamiesjohto.
Ennen kaupunkijuhlaa yhteistyötahot esittivät onnittelunsa. Keuruun yläasteen sali täyttyi juhlayleisöstä, kun kaupunkijuhlaa vietettiin 26.1.1986. Näyttävyyttä juhlaan syntyi, kun pääministeri Kalevi Sorsa oli saatu juhlapuhujaksi. Hän kertoi olleensa aina kiinnostunut synnyinkaupunkinsa vaiheista, todeten Keurusselän kehityksellä olevan merkitystä koko Keski-Suomelle. Keuruulaista musiikkiosaamista parhaimmillaan olivat Keuruun Soittajapoikien, Keurusseudun Alueorkesterin sekä Keuruun ja Haapamäen Pelimannien esitykset. Keuruulaiset kuorot olivat koonneet voimavaransa yhteen. Oli saatu arvokkaaseen juhlaan tasokas näyte paikkakunnan musiikkiosaamista.
Kaupunkijuhlan puheannista huolehtivat tervehdyksien muodossa mm. maaherra Kalevi Kivistö. Hän korosti kaupungin symbolisoivan kehitystä ja toivoi, että me näkisimme, mikä voimavara on kaupunkimme sisällä. Kunnallisten keskusjärjestöjen onnittelut esittivät toimitusjohtajat Paavo Pekkanen Suomen Kunnallisliitosta ja Jukka-Pekka Alanen Suomen Kaupunkiliitosta. Alanen omassa puheenvuorossaan mainitsi kaupunkien asukasmäärän lisääntyneen 1.1.1986 vain 3 %, mutta pinta-alan kasvaneen 33 %:lla. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ylermi Kuuliala kiitti menneitä sukupolvia siitä työstä, mitä he olivat tehneet paikkakunnan hyväksi.
Uusien kaupunkien kehitystä oli vaikea ennustaa 1980 puolivälissä. Hillitön muuttoliike maaseudulta työn perässä taajamiin, aluekeskuksiin, maakuntakeskuksiin eteni asteittain ja samanaikaisesti pääkaupunkiseudulle. Yhteiskunnan rakennemuutosta ja siitä seurannutta väestökatoa Keuruun kaupunkinimitys ei voinut estää. Onko se edes osittain sitä pystynyt hidastamaan, jää kirjoittajalle vain arvioksi, mutta muuttotappiota se ei ainakaan ole kiihdyttänyt.
Paljon myönteistä julkisuutta kaupunkipäätös synnytti. Alkuvuonna 1986 syntyi myös Junnu Vainion esittämä kaupunkilaulu. Sen kertosäe kuuluu seuraavasti:
”Keuruun seutu nuoruuden, jo kaupunki oot nykyinen, vaan tässä juuri tunnen sen, on poikaskin mieskykyinen”
Keuruulla 20.02.2006 Olli Haapanen