Keuruun Taiteilijaseura 40 vuotta
Juhlanäyttely
PERUSTAJAT
14.1. – 12.2.2006Paavo Airaksinen Veikko Koskinen Eino Lehtinen
Raimo Paavola Mauno Sartoviita
Perusjajajäsenten teoksia on esillä myös Lehtiniemen aulagalleriassa 30.4.2006 asti
Vuonna 1966 perustettu Keuruun taiteilijaseura juhlii tänä vuonna 40-vuotistaivaltaan. Juhlanäyttely esittelee retrospektiivisen katsauksen seuran viiden perustajajäsenen tuotantoon.
Juhlanäyttelyn kunniaksi Keuruun taiteilijaseura on toimittanut perustajajäsenten elämää ja taidetta esittelevän julkaisun, jonka tekstit ovat kuvataiteen läänintaiteilijan Hannu Castrénin käsialaa. Juhlanäyttelyn toimikuntaan kuuluvat Eila Kelloniemi, Veikko Koskinen, Raili Lappi, Sisko Mikkilä ja Margit Vesterinen. Julkaisu on myynnissä Keuruun museossa.
Hannu Castrén:
KEURUUN TAITEILIJASEURA 40 VUOTTA
Paavo Airaksinen
Keuruusta tuli 1800-luvun lopulla suomalaisuuden keskus. Akseli Gallen saapui sinne kuvaamaan suomalaista luontoa ja kansanihmistä. Paavo Airaksisen maalaustaiteessa taiteen kansallinen linja ja kansainvälinen värimaalaus yhdistyivät. Hänen taiteellisena sukulaissielunaan voisi pitää Pekka Halosta. Airaksinen etsi luonnosta voimakkaita aiheita kuten keväisiä puronäkymiä, joihin hän saattoi luontevasti sisällyttää taipumuksensa ekspressiiviseen ilmaisuun.
Airaksinen maalasi maisemia myös matkoiltaan Marokossa ja Espanjassa. Graafikkona Airaksinen harrasti usein teollisia aiheita. Höyryveturi on hänen tunnetuin aiheensa, jota voi lähestyä myös haapamäkeläisen identiteetin ilmentäjänä.
Veikko Koskinen
Keuruun taiteilijaseuran alkuvuosien aikaan Veikko Koskinen eli voimallista muutosvaihetta taiteessaan. Perinpohjaisen ja ankaran itsetutkiskelun tuloksena hän päätti pureutua rakenteelliseen muotoon, väriin ja niiden yhteisvaikutuksesta syntyvään kineettisyyteen. Maalausten lisäksi Koskinen on tehnyt puupiirroksia, puuveistoksia ja reliefejä. Veikko Koskinen on esimerkki taiteilijasta, jolla ei ole eläkeikää. Oikeastaan hänen tuotteliain kautensa alkoi vasta, kun hän siirtyi eläkkeelle Keuruun varikolta ja työrytmi jatkuu edelleen hurjana. Koskinen on toiminut erittäin aktiivisesti seurassa sen perustamisesta asti. Raimo Paavolan ohella hän on viljellyt ja ajoittain julistanut jäsenistön keskuudessa abstraktin ilmaisun oikeutusta.
Eino Lehtinen
Eino Lehtinen on kuvanveistäjä, joka etenkin figuurisommitelmissaan ja muotokuvissaan uskoi klassisen muodon, arjen yläpuolelle kohottaviin ihanteisiin. Lapsiaiheet olivat yksi hänen suosikkiaiheistaan. Niissä muodon ylevä ankaruus myöntyy inhimilliseen pehmeyteen ja huumorin pilkkeeseenkin. Ilmeisesti juuri ulkomaan matkojen johdosta hän lopputuotannossaan alkoi ottaa vaikutteita modernismin veistotaiteesta. Ciacomettin ihailun hän toi matkamuistonaan Roomasta Keuruulle. Vaikutus siirtyi myös hänen oppilaisiinsa. Modernistisessa vaiheessa Lehtinen teki veistoksia hitsaamalla ja polttoleikkaamalla.
Raimo Paavola
Raimo Paavola opiskeli Suomen taideakatemiassa aikana, jolloin konkretistinen ja informalistinen tyyli selvittivät välejään nykytaiteessamme. Paavola ratkaisi skisman hyödyntämällä taiteessaan molempia. Näin syntyi hänen persoonallinen tyylinsä, joka tuntuu yhä ajankohtaiselta. Paavolan tuotanto koostuu yhtä hyvin suurista öljymaalauksista kuin nyttemmin pääasiassa akvarelleista. Molemmissa tekniikoissa taiteilija yhdistää spontaanin ja harkitun pakottomasti toisiinsa. Ei-esittävien akvarellien tekijänä hän on yhä edelleen vertaansa vailla Suomen nykytaiteessa.
Mauno Sartoviita
Mauno Sartoviita muistetaan katukuvassa baskeripäisenä boheemina ja villinä ajattelijana. Maalarina hän teki mitä halusi, siis omalla tyylillään. Teoksissa tunnistaa kaikuja surrealismista, symbolismista ja ekspressionismista. Sukulaisuutta löytyy myös ranskalaisen Jean Dubuffetin kehittämään art brutiin (brutaali taide), jolla on yhteys ajankohtaiseen raw art –suuntaukseen (raaka taide). Sartoviidan maalaustaiteessa intellektuaalinen herkkyys sulautuu primitiiviseen alkuvoimaisuuteen tavalla, joka vaikuttaa edelleenkin kiinnostavan ajankohtaiselta.
takaisin Keuruun museon etusivulle