Ympäristönsuojelujaos |
§ 43 |
16.06.2010 |
Lausunto Vapo Oy:n Haleansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta / Keuruu
542/11.01.00/2010
YMPJAOS § 43
Vapo Oy on toimittanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Haleansuon turvetuotantoa koskevan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §.n mukaisen ympäristölupahakemuksen, johon sisältyy ympäristönsuojelulain 101 §:n mukainen pyyntö aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Aluehallintovirasto pyytää hakemuksesta Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa. Ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Keurusselän ympäristönsuojelujaos (Keuruun kaupungin organisaatiosäännön 3 luvun kohta 3.3.9). Mahdollinen lausunto tulee antaa 2.7.2010 mennessä.
Sijaintiympäristö
Haleansuo sijaitsee Keuruun kaupungin Pihlajaveden kylässä (RN:o 249-407-19-49) noin 34 kilometriä Keuruun keskustasta luoteeseen. Haleansuo on valmistelematon, uusi turvetuotantoalue, jonka suunniteltu tuotantoalue auma-alueineen on 35,4 ha. Hankealue on kokonaan metsäojitettua puustoista suota ja se on metsäojitetun suon ja metsän ympäröimä. Lähin, loma-asuntokäytössä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 440 metriä tuotantoalueen luoteispuolella, muuta asutusta ei 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ole. Keski-Suomen maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu turvetuotantoaluevarausta. Turvetuotantoa koskeva Keski-Suomen vaihemaakuntakaava on luonnosvaiheessa mahdollisesti keväällä 2011. Haleansuo oli Keski-Suomen seutukaavan turvetuotantoaluevaraus.
Vesistöaluejaotuksen mukaan Haleansuo sijaitsee Pihlajaveden reitin valuma-alueen (35.48) Vihtamonpuron valuma-alueella (35.487). Koko Pihlajaveden reitti kuuluu kansainväliseen Project Aqua -ohjelmaan tyypillisenä humuspitoisten reittivesien edustajana. Haleansuon kuivatusvedet tullaan johtamaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle Pihlajaveden reitille (FI0900032). Natura-alueeseen kuuluva Kankijoen alaosa sijaitsee noin 3,5 km:n ja Kuusijärvi noin 4 km:n etäisyydellä hankealueen eteläpuolella. Hakijan teettämän Natura-arvioinnin tarveselvityksen mukaan Haleansuon turvetuotannon vesistökuormituksen vähäisten vaikutusten vuoksi luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama Natura-arviointi ei ole tarpeen. Lähin luonnonsuojelualue, Vihtamon luonnonsuojelualue, sijaitsee noin 1,4 km Haleansuon eteläpuolella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 2,5 km:ä hankesuon lounaispuolella.
Käytettävissä olevien vedenlaatutietojen mukaan sekä Kankijoen että Kuusijärven vesi on runsashumuksista ja lievästi rehevää tai rehevää. Kankijoessa on havaittu myös ajoittain jopa vesieliöstölle haitallisen alhaisia pH-pitoisuuksia (pH < 5,5). Vesienhoitolain mukaisen luokittelun perusteella Haleansuon alapuolinen vesistö, Kankijoki ja Kuusijärvi, kuuluvat ekologiselta ja kemialliselta tilaltaan luokkaan hyvä. Niiden on myös arvioitu pysyvän tavoitetilassa nykykäytännön mukaisin toimenpitein, joita ovat turvetuotannon osalta muun muassa ympärivuotinen pintavalutus. Vesistöillä on merkitystä vapaa-ajan kalastuksen kannalta. Kuusijärven kalastuksellinen merkitys on erittäin suuri, Kankijoen keskinkertainen ja Vihtamonpuron pieni. Pihlajaveden osakaskunnan tavoitteena on saada Kankijoki kunnostettua taimenen lisääntymisalueeksi.
Haleansuolta tehdyn kasvillisuusselvityksen mukaan vallitsevia suotyyppejä alueella ovat ojitusten seurauksena erilaiset suotyyppimuuntumat. Uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvi- tai sammallajeja alueelta ei tavattu. Linnustoselvityksen mukaan Haleansuo on pesimälinnustoltaan tavanomainen. Eri suojeluluokituksissa mainittuja lajeja havaittiin selvitysalueella kolme, joita olivat käki, pyy ja leppälintu.
Toiminta ja sen järjestäminen
Haleansuolla on tarkoitus tuottaa energia- ja ympäristöturvetta, joka kerätään mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 18 000 m3 jyrsinpolttoturvetta. Energiaturpeen pääkäyttöpaikkoja ovat Jyväskylän, Jämsän ja Mäntän voimalaitokset. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Kuntoonpanovaihe kestää 1 - 3 vuotta ja tuotantovaihe kestää keskimäärin 20 - 30 vuotta päättyen noin vuonna 2040.
Tuotantovaiheessa vuosittainen toiminta-aika on 30 - 50 päivää, jolloin toimintaa voi olla ympäri vuorokauden. Energiaturpeen toimitukset ajoittuvat pääasiassa lämmityskaudelle loka - huhtikuulle yhteen tai kahteen toimitusjaksoon. Vuosittainen tuotanto (18 000 m3) vastaa noin 150 rekan ajosuoritetta.
Haleansuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä laskuojaa myöten Vihtamonpuroon, josta edelleen Kankijoen alaosaan ja Kuusijärveen. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 2 ha eli noin 5,4 ha valuma-alueesta. Koska kenttä on ojitettua suota, tehdään alueella esimerkiksi tarvittavat pengerrykset ja ojien tukkimiset kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, päisteputkipidättimet, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti pumppaamalla.
Tuotantoalueella varastoidaan työkoneissa käytettäviä öljytuotteita. Polttoaineet säilytetään 3 000 - 5 000 litran kokoisissa siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja joista aineet eivät vahinkotapauksissakaan pääse leviämään ympäristöön. Polttoaineiden vuosikulutus on noin 18 000 litraa ja enimmäiskertavarastointimäärä alle 15 000 litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 110 litraa ja muita voiteluaineita noin 25 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Toiminnassa syntyvät ongelma- ja kaatopaikkajätteet (jäteöljy 110 litraa, kiinteät öljyjätteet 20 kg, akut 5 kg ja kaatopaikkajäte 1 m3 vuodessa) varastoidaan jätteiden keruupaikoilla asianmukaisissa säiliöissä. Metalliromu myydään kierrätykseen. Aumamuovi varastoidaan ja paalataan myöhempää hyötykäyttöä varten. Hakemukseen sisältyy myös kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön
Hakijan arvion mukaan Haleansuon turvetuotannosta ei aiheudu haittaa Pihlajaveden reitin valuma-alueen tai Pihlajaveden reitin Natura 2000 -alueen luonnonsuojelullisille arvoille kuten ei myöskään Vihtamon luonnonsuojelualueelle.
Turvetuotannon ominaiskuormituslukujen perusteella laskettu vuosittainen vesistökuormitus Haleansuolta on seuraava:
Vuosikuormitus |
Kiintoaine kg/v |
Kokonaisfosfori kg/v |
Kokonaistyppi kg/v |
Kuntoonpanovaihe |
853 |
10,7 |
478 |
Tuotantovaihe |
426 |
5,4 |
233 |
Tuotantovaiheessa Haleansuon turvetuotanto kohottaa laskennallisesti keskimäärin Vihtamonpuron suulla veden kokonaisfosforipitoisuutta 1,15 ug/l, kokonaistyppipitoisuutta 51,6 ug/l ja kiintoainepitoisuutta 0,10 mg/l, mikä vastaa 3 - 7 %:n nousua Vihtamonpuron ainepitoisuuksissa. Kankijoen alaosalla laskennalliset kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuusnousut ovat 1 - 3 %. Tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa toiminnan on arvioitu lisäävän veden ainepitoisuuksia Vihtamonpurossa 7 - 15 %. Hakijan mukaan kuivatusvesillä ei tuotantovaiheessa ole normaalissa tilanteessa suurta vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan Vihtamonpurossa tai Kankijoen alaosalla, koska hankealueen osuus koko valuma-alueesta on pieni (Vihtamonpuron laskussa Kankijokeen 2,3 % ja Kankijoen laskussa Kuusijärveen 0,6 %). Tästä syystä hakija ei myöskään katso kuivatusvesistä aiheutuvan Kuusijärven rantakiinteistöille korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa tai kompensoitavaa haittaa kalastolle tai kalastukselle alapuolisissa vesistöissä.
Hakijan arvion mukaan turvetuotannosta ei ole haittaa lähimmän asuinkiinteistön kaivoveden laatuun tai määrään.
Pölyämisestä aiheutuva viihtyisyyshaitta ulottuu hakemuksen mukaan noin 500 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta avoimessa maastossa. Yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei sanottavasti lisää laskeumaa. Hakijan mukaan tuotantoalueen pienen koon, vallitsevien tuulensuuntien, suojavyöhykkeinä toimivien metsäkaistojen ja asutuksen etäisyyden vuoksi ei pölystä oletettavasti aiheudu naapurikiinteistön käytölle kohtuutonta rasitusta. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse myöskään vesistöjä tai viljelyksiä, joille haittaa voisi aiheutua.
Kuntoonpanovaiheessa toiminnasta voi aiheutua 55 dB:n melutasoja 300 - 400 metrin etäisyydelle ja yöaikaan 50 dB:n melutasoja 500 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Tuotantovaiheessa 40 dB:n meluvyöhyke ulottuu mittausten mukaan vain harvoin yli 300 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta ei aiheudu melulle asetettujen ohjearvojen ylityksiä lähimmässä asutussa kohteessa.
Toiminnan päästö- ja vaikutustarkkailu
Toiminnan vaikutuksia seurataan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Hakija esittää, että Haleansuon tarkkailuohjelmana käytetään Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymää Vapo Oy:n yhteistarkkailuohjelmaa vuosille 2008 - 2013. Päästö- ja vesistövaikutustarkkailun ennakkonäytteet (3 kpl) esitetään otettavaksi Vihtamonpurosta vuoden 2010 aikana. Päästötarkkailu tehtäisiin kuntoonpanovaiheen lisäksi kahtena vuonna tuotannon alkamisen jälkeen ja kahtena vuonna ennen lupapäätöksen tarkastushakemuksen jättämistä Haleansuon laskuojasta. Vesistötarkkailua tehtäisiin Vihtamonpurosta kolme kertaa vuodessa.
Kalataloudelliselle tarkkailulle tai pöly- tai melutarkkailulle hakija ei näe perusteita hankealueen syrjäisen sijainnin ja vähäisten vaikutusten vuoksi.
Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta
Toiminnanharjoittaja hakee lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta 5 000 euron vakuutta vastaan. Perusteluna hakemukselle on tarve kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen käytössä olevien turvevarojen puutteen ja pysyvän turpeen kysynnän vuoksi.
Oheismateriaalina:
- sijaintikartta Liite 3
Ympäristönsuojelusihteeri Lahtinen-Joensalmen ehdotus:
Keurusselän ympäristönsuojelujaos toteaa lausuntonaan Vapo Oy:n Haleansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta seuraavaa:
Pihlajaveden reitin valuma-alue on suojeltu kokonaisuudessaan ja lisäksi suuri osa Pihlajaveden reitin järvistä kuten Kuusijärvi ja virtavesistä lähirantoineen on suojeltu muun muassa Naturan keinoin. Alueen suojeluperusteita ovat muun muassa sen elinympäristöjen suuri luonnontilaisuus ja lajistolliset arvot. Veden laadun pysyminen hyvänä on edellytys Natura-suojeluperusteissa mainittujen luontoarvojen säilymiselle. Reitin virtavesiosuuksille on tehty kalataloudellisia kunnostuksia ja alueen vesistöjen merkitys kalastolle ja kalastukselle onkin huomattava. Turvetuotannosta aiheutuvan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen lisäksi suovesille on ominaista happamuus, mikä saattaa aiheuttaa haittaa alapuolisten vesien kalastolle. Kuusijärvellä on myös merkittävä virkistyskäytöllinen arvo. Virkistyskäyttöarvojen parantamiseksi Kuusijärvelle ja sen alapuoliselle Hankajärvelle on vireillä alimpien vedenpintojen nostohanke. Lupahakemus toimitettaneen aluehallintovirastolle lähiviikkojen aikana.
Hankealueen alapuolisten alueiden luonnonsuojelullisten, kalataloudellisten ja virkistyskäytöllisten arvojen sekä alueella toteutettujen ja vireillä olevien vesistökunnostushankkeiden vuoksi Keurusselän ympäristönsuojelujaos ei puolla ympäristöluvan myöntämistä Haleansuon turvetuotannolle.
Mikäli ympäristölupa Haleansuon turvetuotannolle kuitenkin myönnetään, Keurusselän ympäristönsuojelujaos edellyttää, ettei turvetuotanto saa heikentää alapuolisen vesistön tilaa. Vesiensuojelumenetelmien tulee vastata parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja menetelmien kehittyessä tulee uusia menetelmiä ottaa käyttöön soveltuvin osin. Lisäksi tuotantoon tulee soveltaa kulloinkin parhaita tiedossa olevia käytäntöjä (BEP). Vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden asianmukaiseen rakentamiseen (esimerkiksi oikovirtausten ehkäisy pintavalutuskentällä) sekä niiden pitämiseen jatkuvasti toimintakunnossa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiminnan päästö- ja vaikutustarkkailu tulee toteuttaa lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tulokset tulee toimittaa myös Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Haleansuon pienehkön koon ja asutukseen nähden syrjäisen sijainnin vuoksi toiminnasta ei oletettavasti aiheudu laajoja melu- tai pölyhaittoja asutukselle. Lähin loma-asunto sijaitsee kuitenkin alle 500 metrin etäisyydellä alueesta. Jotta kyseessä olevalle kiinteistölle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölystä tai melusta, tulee turpeen nosto ja muut pölyämistä aiheuttavat toiminnot kuten aumaus ja lastaus keskeyttää alle 500 metrin etäisyydellä asutuksesta tuulen nopeuden ylittäessä 5 m/s ja tuulen suunnan ollessa asutukseen päin. Meluisimpien työvaiheiden suorittamista yöaikaan tulee rajoittaa.
Hakijan näkemyksen mukaan Haleansuon turvetuotannosta ei oletettavasti aiheutuisi korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa lähikiinteistöille tai alapuoliselle vesistölle. Mikäli haittoja ilmenee, tulee toiminnanharjoittaja velvoittaa korvaamaan aiheutuneet haitat sekä osallistumaan vaikutusosuutensa suhteessa alapuolisen vesistön kunnostuskustannuksiin.
Lupaa toiminnan aloittamiseen vakuutta vastaan ei tule myöntää, koska kuntoonpanovaiheessa turvetuotannon vesistöön ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmat ja vaikutusten ennallistaminen on käytännössä mahdotonta tai luonnon palautuminen kestää hyvin kauan.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavalla lisäyksellä päätösehdotuksen kappaleeseen 3 (Hankealueen alapuolisten alueiden luonnonsuojelullisten, ...):
Uusien turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksia ei myöskään tule hyväksyä ennen kuin Keski-Suomen turvetuotantoa koskevan vaihekaavan valmisteluun liittyvä valuma-aluekohtainen turvetuotannon vesistövaikutusten kokonaisarviointi on tehty.