 | Julkipanoilmoitus 1.7.2010/ Kotimäki | |
| | Liite Kotimäki | |
| | Poikkeamispäätös 1.7.2010 § 63 / Kotimäki |
Rakennuslautakunta |
§ 54 |
30.06.2010 |
Rakennuslautakunta |
§ 63 |
01.07.2010 |
Ilari Kotimäen ja Minna Leppäaho-Kotimäen omakotitalon laajentamista koskevan poikkeamishakemuksen uudelleen käsittely
554/10.03.02/2010
RAK § 54
Ilari Kotimäki ja Minna Leppäaho-Kotimäki ovat pyytäneet 27.5.2010 päivätyllä kirjeellä 18.3.2009 RAK §16 asuinrakennuksen poikkeamishakemuksen uudelleen käsittelyä.
Rakennustarkastaja Teemu Pekkanen on esteellinen valmistelemaan ja esittelemään asiaa. Asia valmistellaan ja päätetään puheenjohtajan esittelystä.
Ilari Kotimäki ja Minna Leppäaho-Kotimäki ovat hakeneet poikkeamislupaa kerrosalaltaan 54 m2 suuruisen asuinrakennuksen laajentamiselle 154 m2 suuruiseksi. Pihlajaveden kylässä Kala-aitankallio RN:o 4:85 tilalla.
Hakija on esittänyt perusteluinaan kaavan mahdottomuuden ja kerrosalan ylityksen vähäisyyden. Kerrosalan ylityksen vähäisyyttä hakija on perustellut mm. rakennussuunnittelijan laskelman vääryydellä. Hakijan mukaan laskelmassa ei olisi otettu huomioon vähennystä, jonka saa tehdä, jos seinän paksuus ylittää 250 mm.
Lisäksi hakija on esittänyt 1.6.2010 toimittamassaan hakemuksen uudelleen käsittelypyynnön yhteydessä monisivuisen liitteen perusteluineen. Liite oheismateriaalina.
Kyseessä olevan kiinteistö Kala-aitankallio RN:o 4:85, rajoittuu ainoastaan hakijoiden omistamaan kiinteistöön Leppäaho RN:o 4:145, joten naapureiden kuulemista ei ole suoritettu.
Kyseessä oleva rakennuspaikka sijaitsee Pihlajaveden osayleiskaavan A-4 rakennuskorttelialueella. Rakennuspaikalla sijaitsee entuudestaan kerrosalaltaan 54 m2 suuruinen asuinrakennus, kerrosalaltaan 13 m2 suuruinen saunarakennus ja kerrosalaltaan 30 m2 suuruinen aittarakennus. Laajennuksessa aittarakennus tultaisiin liittämään asuinrakennukseen ja samalla aittarakennus muutettaisiin asuinkäyttöön. Kaavassa rakennuspaikasta todetaan seuraavaa:
"Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asumiseen. Numero A-4 -merkinnän alapuolella osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän.
Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen, kerrosalaltaan enintään 100 m2:n suuruisen asuinrakennuksen sekä kaksi talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 50 m2."
Lisäksi kaavassa on yleismääräyksien kohdalla sanottu seuraavaa:
"1. Vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä.
2. Rakennuksen etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m2:n suuruisen saunarakennuksen saa sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rannasta.
3. Rakennuspaikan rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena"
Keuruun kaupungin kaavoitusjohtaja lausunnossaan toteaa, että poikkeamisen edellytykset ovat olemassa ja ettei suunniteltu rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteutumiselle.
Keski-Suomen ympäristökeskus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: "Poikkeamishakemuksen mukainen laajentaminen ylittää edellä esitettyyn nähden siten n. 47 %:lla osayleiskaavamääräyksissä sallitun asuinrakennuksen enimmäiskerrosalan. Omakotitalon laajennusosa (n. 70,1 k-m2) sijoittuu lähimmillään n. 10 metrin etäisyydelle rannasta. Kaavamääräyksien mukaan rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä.
Hakemuksessa on siten selkeästi kysymys poikkeamisista Pihlajaveden osayleiskaavan kaavamääräyksistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n nojalla asian ratkaisemisen toimivalta on Keuruun kaupungilla.
Poikkeamisen myöntämisen edellytyksistä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentissa ja 172 §:ssä. Harkittaessa, täyttyvätkö poikkeamisen myöntämisen edellytykset, on otettava huomioon maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja se, että onko alueella oleva kaava ajantasainen."
Alueelle tehty kaavamuutos on pantu vireille 8.12.2004. Hakija ei missään kaavan käsittelyvaiheessa esittänyt muutoksia kaavaehdotukseen. Kaavamuutos vahvistui kyseessä olevalta osalta 30.6.2008. Näin ollen voidaan todeta kaavan olevan tarkoituksen mukainen ja ajan tasalla.
Hakemuksen mukaisella rakentamisella asuinrakennuksen kerrosalaksi tulisi 154 m2 ja rakennuspaikan yhteenlasketuksi kerrosalaksi nousisi n. 197 m2. Kerrosala laskelmasta on pyydetty tarkennus suunnitelman tekijältä. Suunnittelija on sähköposti viestissään vahvistanut, että lasketussa kerrosalassa on jo tehty seinän paksuuden mahdollistama vähennys, siltä osin kun rakennuksen seinän paksuus ylittää 250 mm. Lisäksi asuinrakennus laajenisi osittain järvelle päin. Lisäksi tilalla rannan välittömässä läheisyydessä on korpikirjastolle vuokrattu n. 20 m2 kesäkeittiö joka on huomioitu rakennuspaikan kerrosalassa. Kerrosalassa ei ole huomioitu purettavia rakennuksia.
Poikkeamishakemuksen mukainen rakentaminen ylittää rakennuspaikan kokonaiskerrosalan, ei pelkästään asuinrakennukselle varattua kerrosalaa. Ko. asiaa ei voi käsitellä vähäisenä poikkeamana.
Hakija on uudelleen käsittelypyynnön yhteydessä viitannut MRL 172 §:ssä olevaan kohtaan: ” Edellä MRL 171 § 4 momentissa tarkoitetun alueellisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, että poikkeamisella edistetään olemassa olevien rakennusten käyttöä, kehittämistä ja ylläpitoa”. Tämä ei sovellu tähän tapaukseen, koska MRL 171 § 4 momentissa sanotaan seuraavaa: ”Kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on poikkeamisesta 53 §:n 3 momentissa tarkoitetun asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta”. MRL 171 § 4 momentissa on kysymys kunnalle asemakaava-alueella myönnettävästä alueellisesta poikkeamisesta. Ko. poikkeaminen voidaan siis myöntää vain kunnalle, ei muille hakijoille ja vain asemakaava-alueella.
Oheismateriaalissa on hakija esittänyt perusteluita ja esimerkkejä myönnetyistä rakennus- ja poikkeamisluvista joiden mukaan hakijan mielestä Keuruulle olisi muodostunut yleisesti hyväksytty tapa poiketa kaavasta ja rakentamismääräyksistä sekä mikä on vähäinen poikkeama.
Rakennuslautakunta ja rakennustarkastaja on käyttänyt harkintaa esitetyissä kohteissa aina tapauskohtaisesti päättäessään poikkeamisesta esim. rakentamispaikan sijainnista suhteessa rantaviivaan. Keuruun kaupungin rakennusvalvonnalla ei ole erillistä hyväksyttyä epävirallista tapaa lupien myöntämisen suhteen.
Hakija ei ole esittänyt uudelleen käsittelypyynnössään mitään uutta erityistä syytä miksi poikkeaminen tulisi myöntää.
Puheenjohtajan päätösehdotus:
Asia esitellään tarkemmin kokouksessa ja lautakunta keskustelee asiasta. Päätösehdotus annetaan kokouksessa.
Puheenjohtajan päätösehdotus kokouksessa: Rakennuslautakunta päättää pitää voimassa 18.3.2009 RAK 16 § tekemänsä päätöksen.
Päätös: Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Rakennustarkastaja Teemu Pekkanen poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Asian esittelijänä toimi puheenjohtaja Kyösti Vehmaskoski.
___________________
RAK § 63
Rakennuslautakunta tarkistaa edellisen kokouksen 30.6.2010 päätöstä.
Puheenjohtajan tarkistettu päätösehdotus: Rakennuslautakunta hylkää hakemuksen, koska hakijat eivät ole esittäneet mitään uutta asiaan vaikuttavaa.
Liitteenä 1 asemapiirros, kaavaote, kaavoitusjohtajan lausunto, ympäristökeskuksen lausunto ja rakennussuunnittelujan sähköpostikirje sekä poikkeamispäätös.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.