Rakennuslautakunta |
§ 25 |
13.04.2011 |
Rakennuslautakunta |
§ 33 |
11.05.2011 |
Ilari Kotimäen ja Minna Leppäaho-Kotimäen poikkeamishakemus asuinrakennuksen laajentamiselle sekä muutos- ja korjaustöille Pihlajaveden kylässä Kala-aitankallio RN:o 4:85 tilalla
69/10.03.02/2011
RAK § 25
Ilari Kotimäki ja Minna Leppäaho-Kotimäki ovat hakeneet poikkeamista kerrosalaltaan 54 m² suuruisen asuinrakennuksen laajentamiselle 151.9 m² suuruiseksi. Laajennuksen yhteydessä n. 30 m²:n nukkuma-aitta liitetään osaksi asuinrakennusta. Rakennuskohde sijaitsee Pihlajaveden kylässä Kala-aitankallio RN:o 4:85 tilalla.
Hakijat hakevat poikkeamista voimassa olevasta Pihlajaveden osayleiskaavasta. Poikkeamista haetaan talousrakennusten neliöiden siirtoon asuinrakennukselle ja rakennuspaikan kokonaiskerrosalan ylityksestä. Lisäksi haetaan poikkeusta osayleiskaavasta ja Keuruun rakennusjärjestyksestä poiketen rakennuksen etäisyyteen rannasta sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksistä poikkeamista mm. huonekorkeuksista ja poistumiskäytävien korkeuksista, paloturvallisuus määräyksistä, esteettömästä rakentamisesta, asuinhuoneen ikkunapinta-alavaatimuksesta.
Hakijat ovat esittäneet perusteluinaan kerrosneliöiden siirtoon talousrakennuksilta asuinrakennukselle yleisesti Keuruulla ja muuallakin käytössä olleen menettelytavan mikä mahdollistaa neliöiden siirron kokonaiskerrosalan puitteissa ja jonka tekninen johtaja on myös sähköpostilla vahvistanut. Kokonaiskerrosalan ylitystä hakijat perustelevat kerrosalan laskemista koskevien määräysten tulkintakirjolla ja vaikeudella sekä työhuoneen tarpeella.
Rakennusjärjestyksestä poikkeamista mm. etäisyyttä keskiveden mukaisesta rantaviivasta hakijat perustelevat sillä että alkuperäinen, nykyinen asuinrakennus on saanut aikoinaan rakennusluvan n. 12 m:n päähän rannasta, eivätkä laajennusosat tule sijoittumaan tätä lähemmäksi rantaa. Lisäksi laajennukselle ei ole muuta suuntaa kuin kuvissa esitetty. Rajoittavina tekijöinä ovat ranta, Korpikirjastorakennus ja suomaasto.
Rakentamismääräyksistä poikkeamisia hakijat perustelevat Ympäristöministeriön Kerrosalan Laskeminen -oppaan epäloogisuuteen ja siten virheelliseen tulkintaan mm. kerrosaloista. Lisäksi hakijat perustelevat ratkaisujaan huonekorkeuksista ja muista määräyksistä poikkeamisista KORVO:n ohjeisiin ja sen tulkintaan. Myös rakennuksen muodolla ja vanhan katon jatkamisella laajennuksen yli ja siten matalien tilojen syntyä hakijat perustelevat halullaan maisemoida rakennusta ja siten minimoida sen näkyvyyttä Iso-Korpijärvelle. Näin ollen myös laajennusosa pitäisi tulkita korjaus- ja muutosrakentamiseksi ja KORVOA soveltaen edellä mainituista rakentamismääräyskokoelman poikkeamisia voisi siten katsoa tapauskohtaisesti.
Kyseessä oleva rakennuspaikka sijaitsee Pihlajavedellä osayleiskaavan A - 4 rakennuskorttelialueella. Rakennuspaikalla sijaitsee ennestään 54 m² suuruinen asuinrakennus, noin 13 m²: n saunarakennus ja noin 30 m²: n suuruinen aittarakennus. Laajentamisen yhteydessä aittarakennus tultaisiin liittämän asuinrakennukseen ja siten ottamaan asuinkäyttöön. Kaavassa rakennuspaikasta todetaan seuraavaa:
Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen, kerrosalaltaan enintään 100 m²: n suuruisen asuinrakennuksen sekä kaksi talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 50 m².
Lisäksi kaavan yleismääräyksissä, joita on noudatettava ellei käyttötarkoituksen yhteydessä toisin määrätä:
Vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 m rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m²: n suuruisen saunarakennuksen saa sijoitta vähintään 15 metrin etäisyydelle rannasta.
Rakennuspaikan rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena.
Keuruun kaupungin rakennusjärjestyksessä mainitaan lisäksi rakentamisessa ranta-alueelle seuraavaa:
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.
Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei asemakaavasta muuta johdu, tulee olla vähintään 30 metriä. Kuitenkin sauna ja muu kuin loma-asuntorakennus, joiden kerrosala on enintään 25 m², saadaan rakentaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.
Alle 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa.
Rakennuksen alimman lattiatason on oltava vähintään 1 metri ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta.
RakMK E1: Rakennusten paloturvallisuus osassa on sanottu seuraavaa:
4. Syttymisen estäminen Yleiset vaatimukset:
Rakennus on suunniteltava, rakennettava ja varustettava niin, että palon syttymisen vaara on mahdollisimman pieni. Tällöin on otettava huomioon myös ulkoisen syttymisen vaara.
10. Poistuminen palon sattuessa:
Rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Rakennuksessa tulee olla riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä.
Uloskäytävän leveyden tulee olla vähintään 1200 mm, kuitenkin enintään kaksi kerroksisessa asuinrakennuksessa sallitaan yksi 900 mm levyinen uloskäytävä.
Uloskäytävän vapaan korkeuden tulee olla vähintään 2100 mm. Vähimmäiskorkeuden alapuolella ei saa olla esteitä, kuten palkkeja, putkia tai valaisimia. Oviaukkojen kohdalla korkeus saa olla välttämättömien karmien ja kynnysten verran pienempi.
11. Sammutus- ja pelastustehtävien järjestely:
Palon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytykset rakennuksessa ja sen läheisyydessä tulee turvata.
Palo- ja pelastuskalustolle tulee suunnitella mahdollisuus päästä riittävän lähelle rakennusta.
RakMK F1, F2 ja G1:
Asuinhuoneen huonekorkeuden tulee olla vähintään 2500 mm. Pientalossa mainittu vähimmäiskorkeus on 2400 mm. Asuinhuoneen vähäisen osan huonekorkeus voi olla edellä sanottua pienempikin, ei kuitenkaan alle 2200 mm. Jos huoneen sisäkatto poikkeaa vaakasuorasta, huonekorkeus määritetään huonealan keskikorkeutena.
Asuinhuoneessa tulee olla ikkuna, jonka valoaukko o vähintään 1/10 huonealasta. Asuinhuoneen ikkunan tulee olla välittömässä yhteydessä ulkoilmaan.
Asuinhuoneistossa wc -pesutila soveltuu pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttöön esimerkiksi silloin, kun tilaan sijoitetaan pesuallas ja wc -istuin siten, että wc -istuimen toiselle puolella jää 800 mm vapaa tila ja wc -istuimen, altaan ja muiden kalusteiden eteen jää ainakin pyörätuolin kääntymisympyrän mitoittama vapaa tila.
Asuinhuoneesta toiseen kulkua välittävä porrasnousu = 190 mm ja etenemä = 250 mm.
Hakemuksessa on selkeästi kyse poikkeamisesta Pihlajaveden osayleiskaavan määräyksistä, jolloin maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n nojalla asian ratkaisemisen toimivalta on Keuruun rakennuslautakunnalla. Lisäksi poiketaan Keuruun kaupungin rakennusjärjestyksestä ja Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksistä.
Poikkeamisen myöntämisen edellytyksistä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentissa ja 172 §:ssä. Harkittaessa, täyttyvätkö poikkeamisen edellytykset, on huomioitava maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja mahdolliset haittavaikutukset voimassa olevan kaavan toteutumiseen.
Hakemuksen mukaisen rakennuksen asuinkerrosalaksi tulisi noin 152 m² ja rakennuspaikan yhteenlasketuksi kerrosalaksi 165 m². Tästä on jo tehty seinien paksuuden mahdollistama vähennys, siltä osin kuin seinät ylittävät 250 mm. Näin ollen hakemuksen mukainen rakennus ylittää 51.9 % osayleiskaavamääräyksissä sallitun asuinrakennuksen kerrosalan ja rakennuspaikan kokonaiskerrosala ylittyy täten 10 %. Poikkeamishakemuksen mukaiseen pyyntöön kerrosneliöiden siirtoon talousrakennuksilta asuinrakennuksen käyttöön suostumiseen ei ole mitään estettä.
KORVO:n mukaisesti katsottuna muutos- ja laajennustöiden pohjana voidaan pitää vanhaa olemassa olevaa asuinrakennusta, sen muotoa ja korkeuksia. Rakennuksen pitää kuitenkin pääosin täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n asettamat vaatimukset rakentamiselle.
Liitteenä 4 lupakuvat, kaavaote ja poikkeamispäätöslomake
Rakennustarkastajan ehdotus:
Rakennuslautakunta päättää poikkeamisluvan myöntämisestä tutustuttuaan edellä olevaan pykälään ja sen liitteisiin.
Päätös: Rakennuslautakunta hylkää poikkeamishakemuksen yksimielisesti.
Hakemuksessa on selkeästi kyse poikkeamisesta Pihlajaveden osayleiskaavan määräyksistä, Keuruun kaupungin rakennusjärjestyksestä ja Suomen RakMK:n määräyksistä ja siksi rakentaminen ei ole tapahtunut kaavoituksen mukaan ja rakentamisessa on lukuisia poikkeamisia, jotka ilmenevät jo hakijoiden hakemuksessa ja esittelijän laatimassa pykälässä.
Rakennuslautakunta toteaa myös nähneensä ensimmäisen kerran kunnolliset rakennuslupapiirustukset kohteesta.
___________________
RAK § 33
Ilari Kotimäki ja Minna Leppäaho-Kotimäki ovat 18.4.2011 jättäneet vaatimuksen Keuruun rakennuslautakunnalle itseoikaisusta / uudelleen käsittelystä 13.4.2011 pidetyn lautakunnan kokouksessa käsitellyn pykälän 25 johdosta. Päätös koskee poikkeamislupaa heidän asuinrakennuksensa laajennuksesta Keuruun Pihlajaveden kylässä tilalla Kala-aitankallio RN:o 4:85.
Ensisijaisesti asianosaiset vetoavat siihen ettei lautakunnan jäsenille oltu toimitettu heidän poikkeamishakemusta liitteineen. Näin ollen he viittaavat hallintolain pykälään 50 Asiavirheen korjaaminen ja siitä johtuen viittaavat hallintolain pykälään 52 Korjaamisasian vireille tulo ja käsittely.
Yleisen käytännön mukaan hakemusta liitteineen ei lisätä pykälän liitteeksi, vaan pykälänlaatija kirjaa hakemuksen hakijoiden esittämät olennaisimmat perustelut poikkeamisen syistä ja tarpeista pykälätekstiin. Tarvittaessa lautakunta voi pyytää esittelijältä nähtäväksi hakemuksen kokonaisuudessaan. Hakemukset liitteineen eivät kuitenkaan kuulu yleiseen ja julkiseen jakeluun.
Liitteenä 2 hakijoiden toimittama materiaali, lupakuvat, kaavaote sekä poikkeamispäätös
Rakennustarkastajan ehdotus:
Rakennuslautakunta päättää saadun lisämateriaalin pohjalta onko aihetta itseoikaisuun lautakunnan 13.4.2011 käsitellyn pykälän 25 ja siitä tehtyyn kielteiseen poikkeamispäätökseen.
Päätös: Asiasta käydyn keskustelun aikana lautakunnan jäsen Voitto Kaipanen ehdotti poikkeamisluvan myöntämistä, mutta ehdotus raukesi kannattamattomana.
Käsittelyn yhteydessä kävi ilmi, että osalle lautakunnan jäseniä hakijat olivat toimittaneet lisäkirjeen, mitä ei ollut toimitettu kaikille jäsenille. Tästä syystä asia päätettiin jättää pöydälle ja käsittely siirtää seuraavaan kokoukseen.
Lautakunta päätti suorittaa tutustumiskäynnin 23.5.2011 paikanpäällä Kala-aitankallio tilalla, mikäli kyseinen ajankohta sopii hakijoille.