Siirry sisältöön
Muuta tekstin kokoa
Muuta tekstin kokoa

Asumisolosuhteisiin vaikuttavat monet eri tekijät, mm. ulkoilman laatu, ympäröivä toiminta ja liikenne. Sisäilman laatu on keskeisessä asemassa asumishygieniassa. Terveydensuojelulain mukaan asunnon ja muiden sisätilojen, kuten koulujen ja päiväkotien puhtauden, lämpötilan, kosteuden, valon, melun, säteilyn, mikrobiologisten tekijöiden sekä muiden vastaavien olosuhteiden (kuten hiilidioksidi, hiukkaset, tupakansavu) tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu tiloissa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveyshaittaa epäiltäessä tulee ensisijaisesti ottaa yhteys kiinteistön omistajaan tai tämän edustajaan (taloyhtiön isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja, vuokranantaja), joka on velvollinen selvittämään ongelman syytä ja korjaamaan epäkohdat. Mikäli asunnon tai muun oleskelutilan omistaja ei perustelluista pyynnöistä huolimatta ryhdy tarvittaviin selvitys- ja korjaustoimiin, asukas voi ottaa yhteyttä ympäristöterveystarkastajaan, joka tutkii esiintyykö asunnossa terveyshaittaa (esim. kosteusvauriota, näkyvää tai näyttein todettavaa hometta, liian alhaista lämpötilaa, korkeaa radonkaasupitoisuutta tai liiallista melua).

Jos terveyshaitta todetaan, ympäristöterveystarkastaja antaa neuvoja ja voi tarvittaessa kehottaa kiinteistön omistajan tekemään tarvittavat jatkoselvittelyt sekä poistamaan terveyshaitan aiheuttajan. Ympäistöterveystarkastajan suorittamista ilman ja materiaalien mikrobitutkimuksista ja näytteenotosta peritään kustannuksia vastaava maksu.

Terveyshaitan selvitystyössä tulee käyttää asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisia ns. ulkopuolisia asiantuntijoita. Alla linkit asiantuntijahakuihin.

Löydä rakennusterveysasiantuntijat ja sisäilma-asiantuntijat sertifikaattihaku.fi -sivustolta

Löydä kosteusvaurion kuntotutkijat, rakennus-, LVI- ja kiinteistöala fise.fi -sivuistolta

Vastuualueet

  • Jämsä ja Kuhmoinen: Pia Turkkila, Jenni Lukkarla
  • Keuruu, Virrat:  Juha Korpela 
  • Mänttä-Vilppula ja Ruovesi: Jenni Lukkarla, Tuija Kytönen