Tilastotietoa ja historiaa

Keuruu on vesien ja metsien kaupunki. Ensimmäiset vakituiset asukkaansa se sai 1560-luvulla sen jälkeen, kun Kustaa Vaasa oli antanut mahtikäskynsä erämaiden asuttamisesta. Satakuntalaisten ja hämäläisten eräomistuksille asettui pääasiallisesti savolaisia kaskiviljeliöitä joille alueen koskemattomat metsät tarjosivat ihanteellisimmat elinolosuhteet.

Itsenäinen seurakunta Keuruusta tuli vuonna 1628. Aiemmin se oli kuulunut hallinnollisesti satakuntalaisiin Pirkkalan ja Ruoveden suurpitäjiin. Keuruun eteläiset osat kuuluivat sen sijaan Hämeeseen. Hallinnollisesti alue yhdistyi vasta Vaasan läänin perustamisen myötä vuonna 1776.

Pinta-alaltaan toiseksi suurin Keski-Suomen kunnista oleva Keuruu on luovuttanut aikojen kuluessa alueitaan moneen pitäjään. Siitä on erotettu sekä Multian että Pihlajaveden kunnat, josta jälkimmäinen liittyi takaisin emäpitäjäänsä v. 1969. Asukkaita Keuruulla on tätä nykyä n. 11000, joista keskustaajamassa Keuruulla asuu 7000. Taajamia on kolme: Keuruu, Haapamäki ja Pihlajaveden asemakylä. Kaupunki Keuruusta tuli vuonna 1986.Pääosa Keuruun keskustasta on rakennettu neljälle saarelle. Niistä suurimmalla, ns. Kirkkosaarella sijaitsevat nimensä mukaisesti mm. Keuruun kirkot.