Dynasty tietopalvelu Haku RSS Keuruun kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://www.keuruu.fi:443/ptkd10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://www.keuruu.fi:443/ptkd10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 17.01.2022/Pykälä 5

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


 

Lausunnon antaminen luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja hyvinvointialueen välisen siirtymäkauden vuokrasopimuksen vuokran määräytymisestä vuosina 2023-2026 (sote -uudistus)

 

KH 17.01.2022 § 5  

14/00.01.06/2022  

 

 

Valmistelija Tekninen johtaja Janne Teeriaho, puh. 040 652 7256

Päätös Hyväksyttiin.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Pajari Noora

Päätösehdotus Keuruun kaupunki antaa seuraavaan lausunnon valtioneuvoston asetuksesta kunnan ja hyvinvointialueen välisen siirtymäkauden vuokrasopimuksen vuokran määräytymisestä vuosina 2023 - 2026:

Asetusluonnoksessa ei ole otettu selkeästi kantaa pääomavuokran sisältöön. Maanvuokran sisältyminen pääomavuokraan tulee kirjata asetukseen. Pääomavuokran osalta laskentaperusteita tulee täsmentää myös eri aikoina laajennettujen ja peruskorjattujen rakennusosien huomioinnin osalta.

Asetusluonnoksen 5 § 2 mom. mukaan ylläpitokustannukset lasketaan käyttämällä keskimääräistä rakennustyyppikohtaista ylläpitohintaa. Saman pykälän mukaan vuokrasopimuksessa ylläpitokustannusten määräytymisestä voidaan perustellusta syystä sopia 2 mom. säädetystä poiketen, mikäli määräytymisperuste johtaisi tosiasiallisista kustannuksista olennaisesti poikkeavaan vuokratasoon. Lähtökohta ylläpitokustannusten määräytymisperusteena pitää olla tosiasialliset kustannukset ja vasta toissijaisena vaihtoehtona keskimääräiset rakennustyyppikohtaiset ylläpitokustannukset.

Asetusluonnoksen 6 §:n mukaan vuokraa tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksillä. Ylläpitovuokran osalta vuokran tarkistaminen pitää olla sidottu tosiasiallisiin kustannuksiin ja kustannusnousuun.

Kunnan omistamien toimitilojen vuokrasopimusten siirtyminen joko suoraan siirtyvinä nykyisinä vuokrasopimuksina (esim. kunnan ja sairaanhoitopiirin väliset vuokrasopimukset) tai asetuksen tarkoittamina kunnan järjestämän toiminnan käytössä olevien toimitilojen 3 + 1 -mallin mukaisina vuokrasopimuksina asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan. Suoraan kunnan ja hyvinvointialueen välisiksi siirtyviin nykyisiin kunnan ja sairaanhoitopiirien vuokrasopimuksiin tulee olla mahdollista soveltaa myös asetuksen mukaisia 3 + 1 -mallin mukaisia vuokran määräytymisperusteita. Kuntien käytännöt mm. kunnan ja sairaanhoitopiirin välisten vuokrasopimusten vuokranmääräytymisperusteista poikkeavat toisistaan suuresti. Kiinteistöjen vuokraustoiminta ei järjestämisvastuun päättymisen jälkeen myöskään kuulu kunnan perustehtäviin ja sote- ja pelastustoimen toimitilojen omistusjärjestelyt tulisi hoitaa muuten, kuin jättämällä niiden omistusriski kuntien kannettavaksi.

 

Selostus Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana. Asetuksella ehdotetaan säädettäväksi maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetun lain 20 §:n tarkoittamasta siirtymäkauden vuokran määräytymisestä.

 Voimaanpanolain 22 §:n mukaan kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät hyvinvointialueen hallintaan 1.1.2023. Hyvinvointialue ja kunta tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa vähintään 31.12.2025 asti. Hyvinvointialueella on oikeus pidentää vuokrasopimuksen voimassaoloa yhdellä vuodella ilmoittamalla siitä kunnalle viimeistään 12 kuukautta ennen vuokrasopimuksen voimassaoloajan päättymistä. Hyvinvointialue ja kunta voivat sopia toimitilojen hallinnasta sekä toimitilojen hallintaa koskevien vuokrasopimusten voimassaolosta myös toisin kuin pykälässä säädetään. Siirtymäkauden ajan (3 +1 v) asetuksen mukaisten kiinteistöjenvuokra kuitenkin määräytyisi säännöksen mukaisesti.

 Asetus ei siis koske sellaisten sote -toiminnan käytössä olevia kunnan omistamia tiloja, joissa kunta ei ole toiminnan järjestäjänä, kuten sairaanhoitopiireille vuokrattuja tiloja. Niiden tilojen osalta sovelletaan nykyisten voimassa olevien vuokrasopimusten siirtymistä suoraan kunnan ja hyvinvointialueen välisiksi sopimuksiksi, eivätkä ne kuulu 3 + 1 -säätelyn eikä vuokra-asetuksen piiriin.

 Vuokran määräytyminen asetuksen mukaisissa kiinteistöissä:

  • Vuokrasopimuksessa kuukausittain maksettava vuokra koostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta.
  • Pääomavuokra muodostetaan vuokrattavan rakennuksen tai toimitilan teknisen arvon perusteella. Pääomavuokrassa käytetään kuuden prosentin tuottovaatimusta laskettuna rakennuksen tekniselle arvolle
  • Rakennuksen tekninen arvo perustuu kunnan tai kuntayhtymän kirjanpidon mukaisiin tietoihin korjattuna rakennuskustannusindeksin muutoksella sekä oletuskulumisella.
  • Kirjanpitoon perustuvaa arvoa korjataan lisäämällä rakennukseen kohdistuvien investointien arvo ja vähentämällä oletuskuluminen.
  • Jos rakennuksella ei ole kirjanpitoon perustuvaa teknistä arvoa, muodostetaan sille laskennallinen tekninen arvo vähentämällä jälleenhankinta-arvosta oletuskuluminen.
  • Ylläpitokustannukset lasketaan käyttämällä keskimääräistä rakennustyyppikohtaista ylläpitohintaa asetuksen liitteen mukaisen laskelman mukaisesti.
  • Vuokraa tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksillä

 

 Vuokra-asetusluonnos liitteineen ovat pykälän liitteinä.

 Tekninen johtaja:

 Asetusluonnoksessa ei ole otettu selkeästi kantaa pääomavuokran sisältöön. Maanvuokran sisältyminen pääomavuokraan tulee kirjata asetukseen. Pääomavuokran osalta laskentaperusteita tulee täsmentää myös eri aikoina laajennettujen ja peruskorjattujen rakennusosien huomioinnin osalta.

 Asetusluonnoksen 5 § 2 mom. mukaan ylläpitokustannukset lasketaan käyttämällä keskimääräistä rakennustyyppikohtaista ylläpitohintaa. Saman pykälän mukaan vuokrasopimuksessa ylläpitokustannusten määräytymisestä voidaan perustellusta syystä sopia 2 mom. säädetystä poiketen, mikäli määräytymisperuste johtaisi tosiasiallisista kustannuksista olennaisesti poikkeavaan vuokratasoon. Lähtökohta ylläpitokustannusten määräytymisperusteena pitää olla tosiasialliset kustannukset ja vasta toissijaisena vaihtoehtona keskimääräiset rakennustyyppikohtaiset ylläpitokustannukset.

 Asetusluonnoksen 6 §:n mukaan vuokraa tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksillä. Ylläpitovuokran osalta vuokran tarkistaminen pitää olla sidottu tosiasiallisiin kustannuksiin ja kustannusnousuun.

 Kunnan omistamien toimitilojen vuokrasopimusten siirtyminen joko suoraan siirtyvinä nykyisinä vuokrasopimuksina (esim. kunnan ja sairaanhoitopiirin väliset vuokrasopimukset) tai asetuksen tarkoittamina kunnan järjestämän toiminnan käytössä olevien toimitilojen 3 + 1 -mallin mukaisina vuokrasopimuksina asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan. Suoraan kunnan ja hyvinvointialueen välisiksi siirtyviin nykyisiin kunnan ja sairaanhoitopiirien vuokrasopimuksiin tulee olla mahdollista soveltaa myös asetuksen mukaisia 3 + 1 -mallin mukaisia vuokran määräytymisperusteita. Kuntien käytännöt mm. kunnan ja sairaanhoitopiirin välisten vuokrasopimusten vuokranmääräytymisperusteista poikkeavat toisistaan suuresti. Kiinteistöjen vuokraustoiminta ei järjestämisvastuun päättymisen jälkeen myöskään kuulu kunnan perustehtäviin ja sote- ja pelastustoimen toimitilojen omistusjärjestelyt tulisi hoitaa muuten, kuin jättämällä niiden omistusriski kuntien kannettavaksi.


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa