Dynasty tietopalvelu Haku RSS Keuruun kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://www.keuruu.fi:443/ptkd10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://www.keuruu.fi:443/ptkd10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Elinvoiman ja asuinympäristön lautakunta
Pöytäkirja 20.06.2023/Pykälä 56

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Liitteet
  Liite 3  Yleissijainti

 

Poikkeamislupahakemus LP-249-2023-00155, 249-408-8-62, Hakolanhiekka 35. Vierasmajan kerrosalan ylitys

EL 20.06.2023 § 56  

121/10.03.02/2023  

Valmistelija Kaupunkikehityspäällikkö Timo Määttä, timo.maatta(at)keuruu.fi, p. 0400 763 995

 Rakennustarkastaja Mia Maula, mia.maula(at)keuruu.fi, p.040 610 5562

Päätös Hyväksyttiin.

Esittelijä Elinvoimajohtaja Teeriaho Janne

Päätösehdotus Lautakunta päättää myöntää poikkeamisluvan vierasmajan kerrosalan vähäiselle ylitykselle kaupunkikehityspäällikön esittämin perustein ja rakennustarkastajan esittämin perustein ja ehdoin. Lautakunta edellyttää rakennuksen kerrosalan ja varustelutason vähentämisen tosiasiallista toteuttamista. Poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuuden saamisesta alkaen (MRL 174 §).

Selostus

Kiinteistö

Hakolanhiekka 35, 42700 Keuruu

Kiinteistötunnus 249-408-8-62

Määräalat 249-408-8-252-M612 ja 249-408-8-25-M601

     Kiinteistöjen pinta-alat yhteensä 7.675

 

Hakemus

Kiinteistön omistajat hakevat poikkeamislupaa rakennusjärjestyksen § 10 määrätystä vierasmajan 60 m² maksimikerrosalasta.

Rakennusjärjestys § 10: "Rakennuspaikalle, jonka pinta-ala on enintään 5.000 m², sallitaan rakennettavaksi yksi asuinrakennus/lomarakennus ja siihen liittyviä talousrakennuksia, joista yksi saa olla vierasmaja. vierasmajan kerrosala saa olla 50 % päärakennuksen kerrosalasta, mutta kuitenkin enintään 60 m²."

 

Hakemuksen mukainen vierasmaja olisi kerrosalaltaan 69 m², joten ylitystä sallittuun kerrosalaan tulisi 9 m², 15 %.

Nyt kysymyksessä oleva poikkeuslupahakemus kohdistuu olemassa olevaan rakennukseen (rakennus 2, "Kohderakennus"), joka on ollut paikallaan 1980 luvun alusta saakka. Rakennukselle on myönnetty asiakirjojen mukaan rakennuslupa nro 164/79 päätöksellä 6.8.1979. Rakennus on luvitettu tuolloin loma-asunnoksi. Rakennuksen loppukatselmus on pidetty 1983 jossa se on todettu valmistuneeksi. Myönnetyn rakennusluvan jälkeen kohderakennusta on laajennettu alkuperäisestä piirustuksesta huomattavasti ja muutettu julkisivua. Kiinteistön myyjän antamien tietojen sekä rakennuksesta tehtyjen havaintojen perusteella tämä laajentaminen on tapahtunut alkuperäisen rakennusluvan nro 164/79 hakijan omistusaikana.

Vuonna 1985 kiinteistölle on haettu rakennuslupaa omakotitalolle rakennuslupa nro 97/85. Rakennusluvan lupahakemukseen on tehty päivämäärällä luvan käsittelijän merkintä: "Asemapiirros täydennettävä. Hakijalta pyydetään selvitystä nykyisten loma-asuntorakennusten käytöstä.". Hakija on antanut tämän jälkeen lisäselvityksen, jossa hakija on ilmoittanut: "Olemassa olevat lomarakennukset jäävät talousrakennuksiksi, jotka sopivat maisemaan, jonka arkkitehtuuritoimisto on ottanut huomioon rakennusta suunniteltaessa.". Näiden lisäselvitysten jälkeen rakennuslupahakemuksen kaavakkeelle on viranomaisten täytettävään kohtaan merkitty ehdotus: "Myönnetään. Koko Ollilanhiekka -tila RNo 8:62 muodostaa rakennuspaikan." Loma-asunto on muutettu tuolloin rakennusrekisteriin talousrakennukseksi, mutta muutosta ei syystä tai toisesta ole käytännössä tehty, vaan rakennus on jäänyt varusteluiltaan vastaamaan loma-asuntoa.

Hakemuksessa esitetyt perustelut poikkeamiselle:

-          Edellä selostetun mukaisesti kysymys on poikkeamisluvan hakemisesta rakennuspaikalla noin 40 vuotta olleelle rakennukselle ilman että siihen tehdään merkittäviä muutoksia.

-          Rakennuksen varustelutasoa on tarkoitus supistaa poistamalla siitä muun muassa saunatila. Lisäksi kerrosala pienenee portaiden siirron myötä sekä rakentamalla varastotila jonka korkeus on alle 160 cm.

-          Rakennus lienee ollut ennen nykyistä omistajuutta myös vuokrauskäytössä. Tarkoituksena on supistaa kohderakennuksen käyttäjäpiiriä lähisukulaisten vierailukäyttöön. Tällöin kohtuullista on, että olemassa olevan rakennuksen poikkeamislupa hyväksytään, koska luvalla ei ole tarkoitus laajentaa vaan supistaa rakennuksen käyttötarkoitusta, kuten ei myöskään fyysistä laajuutta.

-          Rakennus on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon, joten rakennuksen käyttö ei lisää ympäristökuormitusta.

-          Kaupungin rakennusjärjestyksessä vierasmajan pinta-ala on porrastettu rakennuspaikan pinta-alan mukaan. Tässä tapauksessa rakennuspaikan pinta-ala on selvästi suurempi kuin rakennusjärjestyksessä 60 m2 kerrosalan mahdollistama 5.000 m2. Kun huomioidaan, että rakennuspaikan pinta-ala lisämaiden oston ja yhdistämisen jälkeen on noin 7.675 m2 niin poikkeamisluvan mukaisella rakentamisella kerrosalan ja rakennuspaikan pinta-alan suhde on hyvin kohtuullinen rakentamisen väljyyttä ajatellen.

-          Rakennuspaikka ei sijaitse kaavoitetulla alueella eikä alueelle ole tiettävästi kaavaa valmistelussa. Siten poikkeamisluvan myöntäminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

-          Myöskään luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista poikkeamisluvan myöntäminen ei vaikeuta millään tavalla. Kysymys on nykyiselle vakituisen asunnon rakentamispaikalle haettava rakennuslupa, jolla jo pitkään olleen sivurakennustyyppisen rakennuksen lupa-asiat saatetaan poikkeamisluvan kautta kuntoon.

-          Rakentaminen tapahtuu rakennuspaikalla olevan 500 kerrosneliömetrin käsittävän rakennusoikeuden puitteissa, eikä todellisuudessa rakennusten määrä tai niiden pinta-ala lisäänny. Siten hanke ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Perustelut kokonaisuudessaan oheisaineistona.

 

Poikkeaminen

Poikkeamista haetaan Keuruun rakennusjärjestyksen § 10 määräyksestä vierasmajan sallittuun maksimikerrosalaan.

 

Kaavatilanne

Rakennuspaikka sijoittuu kaavoittamattomalle ranta-alueelle.

 

Rakennuspaikka ja ympäristö

Rakennuspaikka sijaitsee Keurusselän rannalla, Hakolanhiekassa. Mäntäntien (tie 58) varteen matkaa on noin 400 metriä. Keuruun keskustaan on matkaa noin 11 km. Tiestöä kunnossapidetään läpi vuoden. Kyseessä on vakituisen asumisen kiinteistö.

 

Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon.

 

Rakennuspaikalla ei ole erityisiä ympäristöarvoja.

 

Naapurien kuuleminen

Hakija on kuullut kiinteistön rajanaapuria. Naapurilla ei ole huomauttamista. Kiinteistön toisena rajanaapurina on Keuruun kaupunki.

 

Poikkeamisvalta ja edellytykset poikkeamisluvan myöntämiselle

Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) § 171 mukaan poikkeaminen ei saa:

 

1)     aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2)     vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

3)     vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai

4)     johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

Kaupunkikehityspäällikön valmistelu

Hakemus ei aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Ei vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia ei myöskään aiheudu.

 

Rakennustarkastajan valmistelu

Hakemuksen mukainen rakennus on merkitty rakennusrekisteriin talousrakennukseksi, samalla kun kiinteistölle on myönnetty vuonna 1985 uusi asuinrakennus. Kiinteistöllä ei voi olla kahta päärakennusta, koska kiinteistöllä ei kantatilaselvityksen mukaan ole rantarakennusoikeutta kahdelle eri rantapaikalle. Tämän vuoksi loma-asunnon käyttötarkoitus on muutettu uuden asuinrakennuksen myötä talousrakennukseksi. Muutosta talousrakennukseksi ei selvityksen mukaan ole kuitenkaan koskaan tehty, vaan rakennusta on edellisten omistajien aikana käytetty loma-asuntona. Nykyinen omistaja hakee lupaa, jotta tilanne kiinteistöllä saadaan lakien ja määräysten mukaiseksi.

 

Rakennuksen varustelutasoa vähennetään nykyisestä tilanteesta merkittävästi poistamalla siitä saunatila ja keittiö. Näiden muutosten jälkeen rakennusta ei voida enää tulkita loma-asunnoksi tai saunarakennukseksi. Lisäksi rakennuksen kerrosalaa myös pienennetään 68,5 kerrosneliöön. Alakerta on 61,5 k-m² suuruinen ja yläkerta 7k-m². Rakennuksen yläkerta on osoitettu pääasiassa varastokäyttöön ja pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja ei jää yläkertaan kuin 7 k-m2. Varastotila on alle 160 cm tilaa, jota ei lasketa kerrosalaan, eikä pääasiallisen käyttötarkoituksen tilaksi. Jäljelle jäävä, kerrosalaksi laskettava tila yläkerrasta, on käytäväosa parvekkeelle. Ottaen huomioon yläkerran tilojen käyttötarkoitukset, voidaan neliömäärän ylitystä pitää melko vähäisenä.

 

Kiinteistön omistaja on ostanut kiinteistön 8:62 ympäriltä lisämaata ja lisämaat yhdistetään nykyiseen kiinteistöön. Kiinteistöjen yhdistäminen on vireillä maanmittauslaitoksella. Kiinteistöstä muodostuu kokonaisuudessaan 7.675 suuruinen, joten rakennusjärjestyksen § 10 määräys yli 5.000 m² kiinteistöstä täyttyy. Kiinteistön kokonaisrakennusoikeus ei ylity ja vaadittu rantaetäisyys täyttyy.

 

Hakemukseen suostuminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Poikkeamisen edellytykset täyttyvät.

 

Rakennuksen tulee täyttää myös MRL 136 §:n rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella. Ne varmistetaan varsinaisessa rakennuslupakäsittelyssä.

 

Sovelletut oikeusohjeet: MRL 171-174 §:t.

 

Toimivalta: Hallintosääntö 30 § kohta 20; Elinvoiman ja asuinympäristön lautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 171 §:ssä säädetyistä poikkeamisluvista, lukuun ottamatta asemakaava-alueella (ei koske ranta-asemakaavoja) tapahtuvia käyttötarkoituksen muutoksia

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa