Siirry sisältöön
Muuta tekstin kokoa
Muuta tekstin kokoa

Artikkelin hakemisto

Kehittämisohjelma 2021

1.    Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue

Lailla (30.3.2010/210) maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa säädettiin, että kunnan on muodostettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä tai yhteisöä (maatalousyrittäjää). Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa vuonna 2013 ja yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Keski-Suomesta Jämsä, Keuruu, Multia ja Petäjävesi sekä Pirkanmaalta Kuhmoinen (vuoden 2021 alusta), Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat. Keuruun kaupunki toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti jokaisessa kunnassa on koko- tai osa-aikainen palvelupiste.

Yhteistoiminta-alueen tehtävänä on hoitaa kuntien järjestettäväksi määrätty lakisääteinen maaseutuhallinto. Lakisääteisten tehtävien järjestämisen kustannukset Keuruun kaupunki laskuttaa muilta kunnilta siten, että 20% on tasaosuus kaikille kunnille hallintokuluna, 40% kustannuksista jakautuu kuntien tilalukumäärän suhteessa ja 40% kunnissa tehtyjen tukipäätösten suhteessa. Keskeisimpiä maaseutuhallinnon tehtäviä ovat:

  • Maatalouden tukijärjestelmiin liittyvät tehtävät
  • Riista- ja petoeläinten sekä rauhoitettujen lintujen aiheuttamiin vahinkoihin liittyvät tehtävät
  • Hukkakauralakiin perustuvat tehtävät
  • Peruslohkorekisteriin liittyvät tehtävät
  • Tukioikeusrekisteriin liittyvät tehtävät
  • Eläintenpitäjärekisteriin liittyvät tehtävät
  • Valmiussuunnitelmat ja viljelijöiden varaukset
  • Muut mahdolliset maaseutuhallinnon tehtävät

Yhteistoiminta-alueella on yhteensä noin 1000 tilaa. Keskimääräinen tilakoko vaihtelee 25-48 hehtaarin välillä. Alle 10 hehtaarin tilojen määrä on suuri kaikissa alueen kunnissa. Tilalukumäärällisesti suurin kunta on Jämsä, jossa on noin 270 maataloustukia hakevaa maatilaa. Keskimääräinen tilakoko on suurin Virroilla nousten jo yli 49 hehtaarin. Tuotantosuunnista yleisimmät ovat viljanviljely ja muu kasvituotanto. Kotieläintuotannosta yleisimmät ovat lypsykarjatalous ja lihanautojen kasvatus.

1.1. Taustaa yhteiselle kehittämisohjelmalle

Maatalouden rakenne on muuttunut Suomessa voimakkaasti. Vuosien 1995-2017 välillä maatilojen määrä on vähentynyt lähes 52%. Keskimääräinen tilakoko on kasvanut 48 hehtaariin tilamäärän ollessa noin 47 600 tilaa. Tiloista 86% on yksityishenkilöiden omistamia perheviljelmiä, vajaat 9% maatalousyhtymiä ja loput perikuntia ja osakeyhtiöitä. (e-vuosikirja 2019.) Keuruun yhteistoiminta-alueella kehitys on ollut samansuuntaista – tilalukumäärä laskee, mutta toisaalta keskimääräinen tilakohtainen pinta-ala kasvaa peltojen siirtyessä edelleen toimiville tiloille vuokrauksen tai myynnin kautta. Maataloustukia hakevien tilojen määrä on noin 1000 tilaa Keuruun yhteistoiminta-alueella (2019). Yhteistoiminta-alueen kunnat ovat hyvin eri kokoisia sekä tilamäärän, kokonaispeltopinta-alan sekä tuotantosuuntien suhteen. Tämä asettaa myös eri kuntiin erilaisia painotuksia ja tavoitteita kehittämistoimenpiteille.

Vuonna 2016 Suomessa noin 14 300 eli 30 prosenttia tiloista harjoitti maa- ja puutarhatalouden ohella muuta yritystoimintaa, mutta muuta yritystoimintaa harjoittavien tilojen määrä on vähentynyt edellisestä tilastoinnista vuodelta 2013. Myös monialaisten tilojen osuus on vähentynyt 2 %-yksikkö vuodesta 2013 vuoteen 2016. Yleisin muun yritystoiminnan muoto oli urakointi. (e-vuosikirja 2019.)

Keuruun yhteistoiminta-alueen yhteiselle maaseudun kehittämisstrategialle on tarve yleisesti tapahtuvan rakennemuutoksen myötä, joka vaikuttaa väistämättä myös Keuruun yhteistoiminta-alueen maatalouden ja maaseudun kehittämistarpeisiin. Kehittämisohjelman toimenpiteillä vastataan paikallisiin ja yrittäjiltä itseltään tuleviin tarpeisiin. Kehittämisohjelman toimenpiteillä tarjotaan myös tietoa alan ajankohtaisista trendeistä ja vaihtoehdoista. Ensimmäistä Keuruun yhteistoiminta-alueen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutettiin vuosina 2014-2020. Tähän ohjelmaan tausta-aineistoa toivat vuosina 2009-2010 Ylä-Pirkanmaan alueen toteutettu MASTU-hankkeen kyselytutkimus ja vuonna 2012 päättynyt läntisen Keski-Suomen Tietolato-hanke. (Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020.)

Nopeasti muuttuvassa ympäristössä on kehittämisohjelmassa siirrytty ohjelmakauden mittaisesta ohjelmasta joustavaan ja vuositasolla tapahtuvaan suunnitteluun. Toimenpiteissä pyritään myös ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia. Lisäksi tukihallinnon kautta tulee esille tarvittavia kehityskohteita maatalousyrittäjyydessä. Maatalouden viitekehyksessä toimii myös monia muita toimijoita (mm. hankkeet, ProAgria, osuuskunnat, oppilaitokset, MTK), joiden kanssa verkostoyhteistyö tuo vahvemmat hartiat paikallistasonkin kehittämiselle. Rahoituksensa hankkeet ovat saaneet pääasiallisesti maaseuturahastosta.

Keuruun yhteistoiminta-alueen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus tulee yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnilta toiminnasta aiheutuvien kustannusten perusteella - kuitenkin siten, että käytettävissä on korkeintaan 2500 €/vuosi/kunta.

2.    Kasvinviljely

Ilmastonmuutos muuttaa viljelyolosuhteita, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja myös viljelyn kannattavuuden näkökulmasta uusien viljelyvaihtoehtojen ja teknologioiden hyödyntäminen on tärkeä osa maatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittämistä. Keuruun yhteistoiminta-alueella on erikoiskasvituotantoa ja sopimusviljelyä eri muodoissaan. Pohjoisella Pirkanmaalla tattaria on viljelty ja myös jatkojalostettu jo pitkään. Keuruu-Multia -seudulla toimii aktiivinen KM Peltomarjat –osuuskunta. Uusia vaihtoehtoja kokeillaan alueella ja viime vuosina kiinnostusta on herättänyt mm. öljyhamppu ja sen siementuotanto. Kehittämistoimenpiteillä tuetaan alueellisia vahvuuksia, vastataan viljelijöiltä tulleisiin tarpeisiin ja tuodaan ajankohtaisia teemoja yhteistoiminta-alueella laajempaan tietoisuuteen. Kehittämistoimenpiteitä tullaan toteuttamaan eri puolilla yhteistoiminta-aluetta. Järjestettävät tilaisuudet ovat pääsääntöisesti avoimia koko yhteistoiminta-alueen viljelijöille.

Kehittämiskohde

Toteuttajat

Toimenpiteet

Marjanviljely/peltomarjat

Maaseutuhallinto, hankkeet ja viljelijät

Pellonpiennartilaisuudet, yhteistyö Marjamaat II-hankkeen kanssa ja paikallisiin toimenpiteisiin osallistuminen

Valkuaiskasvit

Maaseutuhallinto, muut toimijat

Pellonpiennartilaisuudet tms yhteistyössä toimivien hankkeiden tai muiden toimijoiden kanssa

Erikoiskasvit ja sopimustuotanto

Maaseutuhallinto, muut toimijat

Eri tilaisuuksia ajankohtaisista vaihtoehdoista

3.    Kotieläintuotanto

Kotieläintuotannon säilyminen vähintäänkin nykyisessä laajuudessaan koko yhteistoiminta-alueella on tärkeää. Maataloustuotannon eri tuotannonsuuntien monipuolisuudella on myös suotuisia vaikutuksia maatalousympäristön biologiseen monimuotoisuuteen. Monimuotoisella maataloustuotannolla, jossa on käytettävissä niin karjanlantaa kuin että viljelykiertoon yhdistyy yksivuotisten kasvien lisäksi nurmivuosia, voidaan vaikuttaa hiilen sidontaan maaperään ja näin saavuttaa maatalouden osalta kaivattuja ilmastohyötyjä. Kotieläintuotannolla on myös näkyvämpi vaikutus paikallistaloudessa säännöllisempien rahavirtojen ja ympärivuotisen sekä välillisen työllistävyyden näkökulmista. Kotieläintuotannossa kehittämistä tekevät monet toimijat kuten hankkeet ja tuottajaosuuskunnat. Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen kehittämisohjelmassa huomioidaan kotieläintuotannon merkittävä rooli, mutta kehittämistoimenpiteissä toivotaan signaalia tuottajilta heidän tarpeisiinsa vastaavista toimenpiteistä.

Kehittämiskohde

Toteuttajat

Toimenpiteet

Yrittäjiltä tuleviin koulutustarpeisiin vastaaminen

Maaseutuhallinto, hankkeet, ProAgria, tuotantoeläinlääkärit yms.

Esim. eläintauteihin tai muihin paikallisiin tarpeisiin liittyvää koulutusta ostopalveluna

Tilojen välinen yhteistyö

Maaseutuhallinto, viljelijät, muut toimijat

Kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteystyön kehittäminen, tiedottaminen ja kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen

4.    Muut kehittämiskohteet

Hyvinvointi, jaksaminen ja verkostoituminen kytkeytyvät keskeisesti maatalouden rakennemuutokseen myös Keuruun yhteistoiminta-alueella. Tilojen määrän vähentyessä, kotieläintuotannon keskittyessä ja myös tiloilla tapahtuvien muutosten (tuotantosuunnan vaihdot, sukupolvenvaihdokset) myötä vertaisverkko on laajemmalla alueella. Verkostoitumiseen ja maatalousyrittäjien hyvinvoinnin tukemiseen on järjestetty jo muutamana vuotena Keuruun keilahallilla tapahtuma, jossa viljelijät voivat tavata kollegoitaan ympäri yhteistoiminta-aluetta sekä tavata eri asiantuntijoita ”mini-messut” tyyppisesti. Tapahtuma on saanut viljelijöiltä paljon positiivista palautetta.

Muita kehittämiskohteita Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueella ovat yleisesti maaseutuelinkeinojen ja maatalouteen liittyvien sivuelinkeinojen kehittäminen. Myös ympäristö- ja energiateemat ovat tärkeitä ja liittyvät olennaisesti alueen kehittämisohjelmaan.

Kehittämiskohde

Toteuttajat

Toimenpiteet

Hyvinvointi- ja verkostoituminen

Maaseutuhallinto ja yhteistyökumppanit

Paikallisia tilaisuuksia, Keuruun Keilahallin tapahtuma

Nuoret tuottajat

Maaseutuhallinto ja yhteistyökumppanit

Paikallisia tilaisuuksia

Uusiutuva energia

Muut toimijat, hankkeet

Hyödynnetään käynnissä olevia hankkeita

Talous- ja liiketoimintaosaaminen

Maaseutuhallinto, ProAgria ja muut toimijat

Täsmäkoulutuksia eri aihealueista

Uudet ideat

Maaseutuhallinto ja yhteistyökumppanit

Messu- ja opintomatkat ja benchmarking-vierailut

Opinnäytetyöt

Maaseutuhallinto

Alueen tuottajia, maaseutuhallintoa ja maaseutuelinkeinoja tukevat opinnäytetyöt tarpeen mukaan

 

Lähdeluettelo

Forsman, L., Outa-Pulkkinen, P., Salo-Kauppinen, R., Söderkultalahti, P. & Torvelainen, J. 2019. Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2019. Tilastoja maataloudesta, metsäsektorilta ja kala- ja riistataloudesta. Viitattu 12.11.2020. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545183

Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. N.d. Maaseutupalvelut Keuruun kaupungin sivuilla. Viitattu 12.11.2020. http://www.keuruu.fi/yrittajat/maaseutuhallinnon-keuruun-yhteistoiminta-alueyrittajille/maaseudun-kehittamisohjelma-2014-2020

Tukisovellus. N.d. Maaseutuviraston viranomaisjärjestelmän raportit. Viitattu 12.11.2020.