Siirry sisältöön
Muuta tekstin kokoa
Muuta tekstin kokoa

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Yleiskaavoituksella osoitetaan alueiden käytön päämäärät ja se ohjaa alueen asemakaavojen laatimista.

Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kaava esitetään kartalla, ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja -määräykset sekä selostus.

Yleiskaava on joustava kaavamuoto. Se voi olla luonteeltaan hyvinkin strateginen ja yleispiirteinen lähestyen maakuntakaavan esittämistapaa. Toisaalta yleiskaava voidaan laatia tarkaksi suoraan rakentamista ohjaavaksi. Tällaisia yleiskaavoja laaditaan erityisesti ranta- ja kyläalueille.


Keskustan osayleiskaava

Osayleiskaavan tavoitteena on luoda edellytykset monipuoliselle asumiselle, työnteolle, palveluille, virkistäytymiselle ja liikenteelle taajamassa sekä ottaa huomioon infrastruktuurin taloudellisuusnäkökohdat ja kaupungin vetovoimaisuustekijät.

Kaavoitustyön tavoitteena on mahdollistaa elinkeinojen, asumisen, matkailun, virkistyksen ja liikenteen kehittäminen. Osayleiskaavalla osoitetaan sopivat alueet rakentamiselle siten, että tärkeät luonnon-, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvot säilyvät. Kaavalla ratkaistaan maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen ja pyritään kehittämään kevyen liikenteen verkostoa.

Keuruun keskustan osayleiskaavan alue kartalla

Alustava luonnos

Alustavan kaavaluonnoksen mitoituksellinen ja strateginen linjaus perustuu seuraaville tulevaisuusolettamuksille:

  1. Sujuvan arjen palveleva, seutukaupunki Keuruu kehittyy ja uudistuu kaiken aikaa, vaikka asukasluvun määrä vähenee. Julkisten palvelualueiden määrä ei kasva, vaan päinvastoin esim. kouluikäisen väestön vähentyessä, keskustan koulu- ja päiväkotiverkkoa on tarpeen supistaa suunnittelukaudella.
  2. Seniori-ikäisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2035 asti ja kasvu ylläpitää kerrostalojen rakentamistarvetta. Kerrostalorakentaminen sijoittunee ydinkeskustaan lähelle palveluja, uudistaen ja täydentäen nykyistä liikerakennuskantaa.
  3. Elinkeinoelämän vaatimat tontti- ja tilatarpeet säilyvät nykyisellä tasolla. Nykyiset, työpaikka-alueiksi jo asemakaavoissa osoitetut alueet tarvitsevat vain vähäisiä laajennusalueita suunnittelukaudella, koska tonttireservi on hyvä. Kaupalliset palvelut ovat kehittyneet voimakkaasti menneellä suunnittelukaudella ja nyt suurimmat muutos- ja kehitystarpeet ovat arvioiden mukaan liikenneasemien kehittämisessä.
  4. Uudet omarantaiset omakotitaloalueet hyvien palveluiden ja erinomaisten virkistys- ja retkeilyalueiden lähettyvillä lisäävät pitovoimaa ja vetävät myös tulomuuttajia.
  5. Kyselytutkimuksen mukaan keuruulaiset virkistyvät metsässä. Metsien osuutta virkistysalueina on syytä korostaa ketjuttamalla virkistys-/suojelualueita ja reittejä isoimmiksi kokonaisuuksiksi.

Huomioita alustavasta kaavaluonnoksesta – muutoksiksi 2040 mennessä:

  1. Julkisten palvelujen alueet supistuvat ja tiivistyvät kohden keskustaa. Päiväkotitonttivarauksia on purettu Pappilanniemestä, Kivelästä ja Kurkiniemestä, tilalle on esitetty asumista tai lähivirkistysaluetta. Kivelän koulu tulee koulukäytöstä poistumaan suunnittelukaudella ja se on osoitettu alustavassa osayleiskaavaluonnoksessa puistoksi.
  2. Kerrostaloasuminen uudistuu ja rakentuu ydinkeskustassa, ulkokehältä ehkä purkaantuu.
  3. Vaihtoehtoisia pientaloalueita on osoitettu viidelle alueelle (Pöyhölä eteläinen, Ketvelranta (Juurikkaniemi), Ranta-Keuruun jatko, Tarhianranta ja Seiponmäki-Kukkainoja).
  4. Keskustatoimintojenalue (kaavassa punainen alue ja C-merkintä) yhdistää nykyisen Keuruuntien ja Tervan kaupallisen alueen. Merkittäviä uusi kaupallinen palvelualue on osoitettu radan, valtatie 23, Kangasmannilantien ja nykyisen rautatieaseman rajaamalle alueelle. Alue jatkuu radan yli osoitetulla kevytliikennesillalla ja asunto- / toimistorakentamisen alueena, radan eteläpuolella.
  5. Työpaikka-alueissa on pieniä laajennuksia Sysivuoressa, Yliaholla ja Karjolassa. Tulee huomata, että entisen varuskunnan varikkoalueelta on vapautunut merkittävä työpaikka-alue verrattuna edelliseen suunnittelukauteen.
  6. Alustavassa kaavaluonnoksessa virkistys- ja suojelualueita on nivottu laajemmaksi kokonaisuudeksi alueet yhdistävällä runkoreitillä. Vesistön ylittävillä kevytliikennesiltoja on osoitettu Seiponsalmeen ja Juurikkasalmeen.
  7. Reitit, vesistöt, matkailu- ja kaupalliset palvelut antavat hyvät lähtökohdat profiloida Keuruuta täydenpalvelun, vesistörikkaana matkailukohteena. Hotellin alueella on 10 ha:n matkailualueen laajennus. Nyyssänniemi on merkitty matkailualueena. Viikinlahti Campus on merkitty alustavassa luonnoksessa työpaikka-alueeksi, merkintää voidaan tarkentaa jatkosuunnittelussa, vaikka matkailupalveluiden suuntaan.
  8. Keurusselän liikuntapuiston ja Peurunniemen alue muodostavat merkittävän 164 ha retkeilyalueen, jonka vuoksi alustavassa kaavaluonnoksessa myös Peurunniemi on osoitettu rakentamisesta vapaaksi retkeilyalueeksi.
  9. Valtuustoaloitteessa on toivottu Keuruulle Puutarhapuistoa (uudentyyppistä siirtolapuutarhaa) se on osoitettu alustavassa luonnoksessa Pöyhölän luoteispuolelle. Onko puutarhapuistolle kysyntää ja missä muodossa, vinkkejä otetaan vastaan?

Alustava kaavaluonnoskartta ja kaavamerkinnät (pdf)

 


Yleiskaavan taustaselvityksiä


Vireilletulo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.1.-12.2.2017

 


Keuruun kaupungin oikeusvaikutteiset yleiskaavat

Keuruun oikeusvaikutteiset yleiskaavat alueittain kartalla esitettyinä (pdf)

Yllä olevien yleiskaavojen asiakirjoihin pääsee tutustumaan kaavoituspalveluissa.