Vesiensuojelun tavoitteena on vesien hyvä tila. Vesien tilaa heikentävät merkittävimmin yhdyskuntien, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä liikenteen päästöt, maankäyttö ja vesivarojen käyttö.
Vesistöjen kokonaiskuormitus muodostuu pistemäisestä kuormituksesta (teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto), hajakuormituksesta (pellot, karjatalous, metsätalous, haja- ja loma-asutus), laskeumasta ja luonnonhuuhtoumasta.
Haitalliset muutokset näkyvät luonnontilaisten vesistöjen vähenemisenä, vesiluonnon monimuotoisuuden pienenemisenä sekä vesistöjen pilaantumisena. Kalakantojen muutokset, rantojen umpeenkasvu ja levien ilmestyminen ovat tutuimpia merkkejä vesistön tilan heikkenemisestä.
Järvien tilaa seurataan tutkimuksin. Joihinkin toimintoihin (esimerkiksi jätevedenpuhdistamot) liittyvien velvoitetarkkailuiden lisäksi alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tutkivat vedenlaatua toimialueellaan. Kesäisin kerätään tietoja leväesiintymistä. Lisäksi ympäristöterveystarkastajat tutkivat uimarantojen veden laatua.
Linkkejä:
- Ympäristöhallinto: Pintavesien tila
- Ympäristöhallinto: Ajankohtainen vesitilanne
- Ajankohtainen levätilanne (järviwiki.fi)
- Järviwiki-tietopalvelu
- Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 (vesivisio2050.fi)
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö (ympäristö.fi):
Keuruu (Keski-Suomi, ympäristö.fi -sivustolla)
Mänttä-Vilppula (Pirkanmaa, ympäristö.fi -sivustolla)
