Siirry sisältöön
Muuta tekstin kokoa
Muuta tekstin kokoa

Soita:

Kaupungin yleinen puhelinvaihde puh. 0207 738 738  (faksi: 014 771 872)
Henkilökunnan yhteystietojen haku

Lähetä sähköpostia:

Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Viranhaltijoiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)keuruu.fi

Tule käymään tai lähetä postia:

Keuruun kaupunki
Multiantie 5
42700 Keuruu

Kaupungintalon sijainti kartalla

Kaupungintalo avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00 - 15.00. Mahdollisista poikkeusaukioloajoista tiedotamme etusivun Ajankohtaista osiossa.

Noudatamme liukuvaa työaikaa. Parhaan ja oikea-aikaisen palvelun saat, kun soitat etukäteen asiantuntijamme matkapuhelinnumeroon ja sovit tapaamisajan hänen kanssaan.

Asioinnin sivustolta löydät tietoa kun:

  • tarvitset neuvoa ja opastusta kaupungin palveluista.
    Sinua palvelee kaupungintalon asiointipiste, josta löydät myös etäpalvelut. Etäpalvelun kautta voit hoitaa asiasi myös muutamien valtion viranomaisten kanssa etäyhteyden avulla;
  • haluat tietoa sähköisen asioinnin mahdollisuuksista Keuruun kaupungilla;
  • haluat tehdä kaupungin omistamista tiloista tilavarauksia;
  • haluat tehdä kaupungille tietopyynnön;
  • haluat antaa kaupungille palautetta.

Sivun oikeasta laidasta löydät löydät linkit sähköiseen palveluun, jonka kautta voit tehdä kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyen palvelupyynnön suoraan kaupungin kiinteistönhoitajille.

Keuruu on vesien ja metsien kaupunki. Ensimmäiset vakituiset asukkaansa se sai 1560-luvulla sen jälkeen, kun Kustaa Vaasa oli antanut mahtikäskynsä erämaiden asuttamisesta. Satakuntalaisten ja hämäläisten eräomistuksille asettui pääasiallisesti savolaisia kaskiviljeliöitä joille alueen koskemattomat metsät tarjosivat ihanteellisimmat elinolosuhteet.

Kesäinen ilmakuva Keuruun keskustan alueesta

Itsenäinen seurakunta Keuruusta tuli vuonna 1628. Aiemmin se oli kuulunut hallinnollisesti satakuntalaisiin Pirkkalan ja Ruoveden suurpitäjiin. Keuruun eteläiset osat kuuluivat sen sijaan Hämeeseen. Hallinnollisesti alue yhdistyi vasta Vaasan läänin perustamisen myötä vuonna 1776.

Pinta-alaltaan Keuruu on 1 430,57 km², ja se on kolmanneksi suurin Keski-Suomen kunnista. Keuruu on luovuttanut aikojen kuluessa alueitaan moneen pitäjään. Siitä on erotettu sekä Multian että Pihlajaveden kunnat, josta jälkimmäinen liittyi takaisin emäpitäjäänsä v. 1969.

Asukkaita Keuruulla on tätä nykyä vajaa 10 000, joista keskustaajamassa Keuruulla asuu n. 6 000. Taajamia on kolme: Keuruu, Haapamäki ja Pihlajaveden asemakylä. Kaupunki Keuruusta tuli vuonna 1986. Pääosa Keuruun keskustasta on rakennettu neljälle saarelle. Niistä suurimmalla, ns. Kirkkosaarella sijaitsevat nimensä mukaisesti mm. Keuruun kirkot.

Keuruulla on tarjolla modernia keskusta-asumista, upeita ranta-alueita ja lisäksi vehreää maaseutua. Keuruun keskustaajama on asukasluvultaan ja palveluiltaan suurin taajama Seinäjoen, Jyväskylän ja Tampereen välisellä maaseutualueella. Keuruu on vetovoimainen paikka tehdä kauppaa. Lähikunnista tulevat asiakkaat lisäävät ostovoimaa. Seutukunnan palveluita kehitetään aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien kanssa. 

Perheiden peruspalvelut kuten päivähoito, terveydenhuolto ja asuntotarjonta ovat kunnossa. Rakentamisessa Keuruun kaupunki on satsannut viime vuosina muun muassa koulujen ja päiväkotien peruskorjaukseen, uuden palvelutalon rakentamiseen vanhuksille ja uimahallin peruskorjaukseen.

Monipuolinen kulttuuritarjonta ja liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet tuovat valinnanvaraa perheiden ja matkailijoiden vapaa-aikaan ja rentoutumiseen.

Tervetuloa Keuruulle asumaan, ostoksille, liikkumaan ja harrastamaan, lomailemaan ja ennen kaikkea viihtymään!


Elä päivä Keuruulla - katso tästä SM-hiihtojen 2017 tv-lähetyksissä pyörineet Keuruun mainosvideot YouTubessa:

Keuruun mainosvideo, Osa 1/3

Keuruun mainosvideo, Osa 2/3

Keuruun mainosvideo, Osa 3/3

 

Keuruun kaupunki on kolmekymppinen

Keuruun kunnan muuttaminen kaupungiksi esiteltiin kunnanhallitukselle 1. huhtikuuta 1985. Keuruusta tuli kaupunki vuoden 1986 alussa samaan aikaan yhdeksän muun kaupungin kanssa. Näistä Keuruu oli asukasluvultaan toiseksi suurin.

Naapurikunta Multialta saapui kukkalähetys ja sähkeitä. Olipa myös multialaisia nuoria miehiä kokoontunut uudenvuodenyönä kunnanrajalle laulamaan onnittelulauluna uusille kaupunkilaisille laulua ”Olen kuullut on kaupunki tuolla”.

Keuruun keskusaukiolle kokoontui satoja ihmisiä juhlistamaan kaupungin syntymää. Kirkonkellot kumahtelivat ja ilotulitus räiskyi. Kunnantalo vaihtui kaupungintaloksi ja sen johdosta heti vuodenvaihtumisen jälkeen paperisuojus poistettiin kaupungintalosta kertovan nimikyltin päältä. Keuruun Pelimannit viihdyttivät yleisöä uudenvuodenpäivänä yläasteen salissa pidetyssä juhlassa.

Varsinaista kaupunkijuhlaa vietettiin samassa salissa tammikuun lopussa 1986. Juhlaan osallistui yli 900 ihmistä. Juhlapuhujana oli haapamäkisen syntyperän omaava pääministeri Kalevi Sorsa. Tervehdyksensä toivat myös maaherra Kalevi Kivistö, Paavo Pekkanen Suomen Kunnallisliitosta sekä Jukka-Pekka Alanen Suomen Kaupunkiliitosta. Juhlapuheissa nostettiin esille suuret matkailuhankkeet siipiratasalus Elias Lönnrot ja Haapamäen Höyryveturipuisto, joiden merkitystä kaupungin tunnetuksi tulemiselle ja kehittymiselle kehuttiin. Rautateiden paikallisliikenteen arvo ihmisten palveluntarpeen toteuttajana mainittiin myös.

Tuoreen kaupungin ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin Tervan alueen reilun neljän hehtaarin maavaihto G.A. Serlachiuksen kanssa. Kaksi muutakin huomattavaa investointiasiaa käsiteltiin tuossa kokouksessa: vanhainkoti-päiväkeskuksen kustannusarvio vuosille 1986-1990
sekä varaus katsastusaseman perustamiselle Ilorinne-nimisestä tilasta. Katsastustoiminta suunniteltiin alkavaksi 1.10.1986.

Lähteet: Suur-Keuruu 31.12.2015 ja Olli Haapanen: Keuruun kunnallinen itsehallinto

Tanja Vellamo
palvelusihteeri

Näiltä sivuilta löydät mm.

  • Uutiset ja tiedotteet
  • Viralliset kuulutukset ja ilmoitukset
  • Keuruun kaupungin avoimet tarjouspyynnöt, mikäli vireillä on hankintoja ja tarjouspyyntöjä
  • Voimassa olevat taksat ja maksut
  • Tietosuojaselosteet
  • Henkilökunnan yhteystiedot

Kohdasta Päätöksenteko löydät puolestaan mm.

  • Esityslistat ja pöytäkirjat
  • Viranhaltijapäätökset
  • Ohjeet ja säännöt
  • Kaupunkistrategian
  • Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset

Kohdasta Työ & yrittäminen löydät mm.

  • Keuruun kaupungin avoimet työpaikat

Tapahtumia voit käydä etsimässä etusivun Menoinfosta sekä Vapaa-aikapalvelujen sivuilta, mistä löytyy liikunnan, kulttuurin, ja nuorisopalveluiden tapahtumia.

Keuruun kaupungin toimipisteet

Keuruun kaupungintalo

os. Multiantie 5, 42700 Keuruu
puhelinvaihde: 0207 738 738

Kaupungin hallinto on keskitetty kaupungintalolle. Kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoustilat sijaitsevat kaupungintalon toisessa kerroksessa. Alakerrassa sijaitsee kaupungin asiointipiste ja etäpalvelupiste.

Kaupungintalolla ovat seuraavien toimialojen ja liikelaitosten toimistot:

  • hallinto- ja henkilöstöpalvelut (myös palkanlaskenta)
  • maaseutuhallinto ja lomituspalvelut
  • talous- ja tietohallintopalvelut
  • perusturva (hallinto, sosiaalipalvelut)
  • sivistys (hallinto, varhaiskasvastus, vapaa-aika: liikunta, kulttuuri, nuoriso)
  • tekninen (hallinto, kaavoitus, kunnallistekniikka, rakennusvalvonta, tilapalvelu, tukipalvelut)
  • Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitos
  • Keuruun Vesi liikelaitos (alakerrassa)

Sivutoimipiste eCenter

Keskusaukio 3, 42700 Keuruu
puhelinvaihde: 0207 738 738

  • Edunvalvontatoimisto (2. kerros),
  • Keurusselän ympäristö- ja terveydensuojelutoimisto  (2. kerros),
  • Kehittämisyhtiö Keulink Oy ja Keuruun Toimitilat Oy (3. kerros, Keulinkin sivuille pääset tästä linkistä)
    puh. 0400 342 915, keulink(at)keulink.fi 

Virastotalo (poliisiaseman talo)

Käyntiosoite: Multiantie 7 (2. kerros), 42700 Keuruu
Postiosoite: Multiantie 5, 42700 Keuruu
Asiakaspalvelun aukioloaika ma-pe 9-11.30 ja 12.30-15
puh. 0400 172 239

  • Kaupungin työllisyyspalvelut
    Työllisyyspalveluille osoitetut kirjeet voi pudottaa kaupungintalon ulko-oven vieressä olevaan postilaatikkoon tai viedä kaupungintalon aukioloaikoina asiointipisteeseen.

Toimipisteet muissa kunnissa

Keuruun kaupunki toimii isäntäkuntana maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelle, Keurusselän ympäristö- ja terveydensuojelun palveluille sekä maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluille. Näillä palveluilla on toimipisteitä myös omissa jäsenkunnissaan. Toimipisteiden tiedot löydät yksiköiden sivuilta: