Siirry sisältöön
Muuta tekstin kokoa
Muuta tekstin kokoa

Suomen Liikunnan aluejärjestöt ja Suomen Olympiakomitea ovat myöntäneet Keuruun kaupungille aktiivisen työpaikan sertifikaatin hyvin toteutetusta työyhteisöliikunnasta. Erityisesti Keuruun kaupunkia kiitettiin ihmisläheisestä liikuntapalveluiden viestinnästä henkilöstölleen ja työterveyshoitajien aktiivisesta ja säännöllisestä kontaktoinnista esimiesportaaseen.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on työkalu yrityksen työhyvinvointi- ja liikuntatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Kartoituksessa käydään läpi työyhteisön liikkumista edistävistä toimista mm. toiminnan johtamista, -organisointia, -resursointia, liikuntapalveluiden monipuolisuutta, henkilöstön aktivointitoimenpiteitä sekä toiminnan seurantaa ja kehitystyötä. Kartoituksen tulosraportti käydään läpi ja kehitysideoista keskustellaan Liikunnan aluejärjestön Buusti360- asiantuntijan kanssa.

”Tämä työyhteisöliikunnan kartoitus päätettiin toteuttaa tänä syksynä koska Keuruun kaupungin strategiaa kehitetään edelleen ja siinä yhteydessä on hyvä tarkastella myös omaa henkilöstöä ja työhyvinvointia koskevia asioita”; kertoo Keuruun kaupungin henkilöstöjohtaja Tarja Ojala.

Kartoituksessa esiin nousee kehittämisen kohteita ja yhtä lailla myös jo hyvällä mallilla olevia asioita. Kartoitukseen osallistuvien työyhteisöjen tuloksia verrataan valtakunnallisiin, vuosien varrella Olympiakomitealle kertyneisiin tuloksiin.

”Keuruun kaupunki on monen toisistaan hyvin erilaisen työntekijäryhmän ja yksiköiden muodostama kokonaisuus. Sellaisen henkilöstömassan työhyvinvointijohtamisessa on monia haastavia kohtia. Johdon, tyhy-organisaation ja yksiköiden työnjohdon sekä henkilöstön välillä joudutaan keskustelemaan tavoitteista ja niihin pääsemiseksi käytännön toimenpiteiden toteutusmahdollisuuksista ja esim. tasa-arvonäkökohdista.

Monissa kohdin joudutaan rakentamaan yhteisiä raameja ja tekemään linjauksia, joiden puitteissa toimitaan. Ja toisaalta valitsemaan ehkä eri yksiköissä erilaisia painotuksia ja toteutusmalleja, jo ihan työtehtävistä, työajoista tai työkohteesta johtuen. Kaikilla ei esim. ole kiinteää työpistettä missä työtehtäviä toteutetaan, vaan ollaan päivät taivasalla. Tai muiden toiminnot rytmittävät päivää, kuten esim. koulujen ruokaloissa työskentelevillä.

Tärkeää on tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja aito arvojen mukainen pyrkimys luoda kaikille liikkumista ja toisaalla ehkä tauottamista ja lepohetkiäkin mahdollistava ja ymmärtävä työympäristö ja -yhteisö. Positiivinen kannustava henki ja reipas kokeilukulttuuri voivat synnyttää yhdessä tekemistä ja siten yhteisöllisyyden kokemuksen lisääntymistä”; kommentoi kartoituksen tuloksista keskustelemassa ollut Keski-Suomen Liikunta ry:n aikuisliikunnan kehittäjä Jyrki Saarela.

Suomen aktiivisin työpaikka – kartoituksia toteutetaan Liikunnan aluejärjestöjen toimesta valtakunnallisesti ympäri vuoden. Yli 50 % kokonaispisteillä organisaatio ansaitsee Suomen Aktiviisin Työpaikka -sertifikaatin. Parhaiten menestyneet yritykset kisailevat Suomen Aktiivisin Työpaikka -tittelistä vuosittain valtakunnallisessa Urheilugaalassa.

”Kartoitus oli hyvin kattava ja monipuolinen. Sen avulla on hyvä lähteä kehittämään heikompia osa-alueita. Kartoituksen perusteella tärkeänä kehittämiskohteena nähdään entistä useamman työntekijän päivittäisen aktiivisuuden nostaminen sille tasolle, että se on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta riittävää. Liikuntapalvelut tiedottaa ja opastaa liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista, liikuntamahdollisuuksista ja tapahtumista. Kannustaminen omaehtoiseen liikuntaan kampanjoiden ja tempausten avulla ovat hyviä tapoja tuoda erilaisia teemoja mm. vuodenaikojen mukaan esille”, kertoo kaupungin liikuntapalveluista Heli Peltola.

”Tämän sertifikaatin taustalla ovat myös kaupungin, yksityisten ja järjestöjen tarjoamat hyvät ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet, olosuhteet ja tapahtumat. Näiden hyödyntäminen ja markkinointi ovat niin kaupungin työntekijöiden kuin kuntalaistenkin liikunta-aktiivisuuden lisääjinä tärkeitä”, muistuttaa kaupunginjohtaja Noora Pajari.

”Mikään työyhteisö ei ole tässä täydellinen ja valmis, vaan kehittäminen ja muuntautuminenkin tulisi olla jatkuvaa! Jokainen työpaikka ja työyhteisö on erilainen ja on yhdessä etsittävä juuri meille sopivaa toteutusta. Välillä on uskallettava myös luopua, lopettaa ja muuttaa. Ihan jo mielenkiinnon ylläpysymiseksikin”; Saarela summaa.

Jaa artikkeli Facebookissa