Suunnittelutarvealue

Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

Rakennusjärjestyksen liitekarttaan on merkitty alue, jonka sisällä on katsottu olevan erityistä suunnittelutarvetta, eli ns. suunnittelutarvealue. Luvan hakijan niin pyytäessä kunta voi ratkaista sijoittamisen edellytysten olemassaolon suunnittelutarvealueella erillisellä päätöksellä (sijoittamislupa).

Lupia haetaan Lupapiste.fi asiointipalvelun kautta.

Erityisestä syystä voidaan myöntää poikkeus rakentamislain säännöksistä tai muista sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja rajoituksista. Keuruulla poikkeamisluvat ratkaisee toimenpiteen tai poikkeamisen laadusta riippuen joko Elinvoiman ja asuinympäristön lautakunta tai kaupunginhallitus.

Poikkeamislupaa haetaan sähköisesti Lupapiste.fi asiointipalvelun kautta. Myös poikkeuslupia koskevat kysymykset ja neuvontapyynnöt tulee jättää Lupapisteen kautta.

Puunkaatoilmoitus tehdään sähköisesti täytettävällä lomakkeella: Puunkaatoilmoitus

Maisematyölupa

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta  näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa  asemakaava-alueella.  Yleiskaava-alueella maisematyölupa on haettava, jos yleiskaavassa niin määrätään.

Vaikutuksiltaan vähäiseen työhön ei tarvita lupaa. Vaikka maisematyölupaa ei vaadita, voi se silti vaatia puunkaatohakemuksen. Luvanvaraisuuden voi varmistaa rakennusvalvonnan viranhaltijoilta.

Maisematyölupaa haetaan sähköisesti Lupapiste -palvelun kautta.

Keuruulla on voimassa 17 osayleiskaavaa. Niistä maisematyöluvan hakemisen velvoite on merkitty Pihlajaveden-Asemankylän-Sahankylän osayleiskaavassa koko kaava-alueella. Lisäksi useissa osayleiskaavassa on rajoitemerkintöjä koskien avohakkuita sekä mainintoja metsänhoitoa koskien:

• Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaava; avohakkuukieltoja osin ranta-alueilla ja saarissa 
• Pihlajaveden osayleiskaava; avohakkuurajoituksia osassa rantametsiä
• VT18 ja MT621 osayleiskaava; liito-orava alueita
• Jukojärvi-Pohjoisjärvi osayleiskaava; liito-orava alueita ja arvokkaita maisema-alueita
• Keskustan osayleiskaava; avohakkuurajoituksia

Puiden kaataminen

Ympäristölleen välitöntä vaaraa aiheuttavan yksittäisen puun kaatamiselle ei tarvita lupaa. Puun vaarallisuus on pystyttävä todistamaan myös jälkikäteen. Rakennusvalvonta voi velvoittaa vaarallisena kaadetutun puun tilalle uuden vastaavan puun, mikäli siitä ei ole ollut välitöntä vaaraa ympäristölle.

Lisäksi omalta tontilta voidaan kaataa 1-2 puuta per kalenterivuosi ilman lupaa/ilmoitusta, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

• puita kaadetaan enintään kaksi kappaletta per kalenterivuosi ja tontille jää vielä puita kaatotoimenpiteen jälkeen
• kaataminen on kertaluonteinen toimenpide, eikä jatkuvaa toimintaa
• puut eivät ole maisemallisesti arvokkaita (maisemallisesti arvokkaita puita ovat esimerkiksi komeat vanhat yksittäispuut, jalopuut, puuryhmät, puukujanteet ja vastaavat, joiden häviämisellä on olennaisesti köyhdyttävä vaikutus, ja ne ovat lajiltaan harvinaisia Suomessa)
• asema- tai yleiskaavassa ei ole puita koskevia suojelumääräyksiä
• puut eivät ole luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja
• puut eivät kasva sellaisella tontin osalla, jolla asemakaavan mukaan tulee olla puita.
• rajalla tai rajan läheisyydessä kasvavien (alle 1 m:n etäisyys) puiden kaatamiselle saadaan naapurin kirjallinen suostumus
• asunto-osakeyhtiöissä puiden kaato on käsitelty ja hyväksytty joko yhtiökokouksessa tai hallituksen kokouksessa ja asukkaita on tiedotettu puiden kaadosta.

Puunkaatoilmoitus

Mikäli kaikki edellä mainitut ehdot eivät täyty tai puita kaadetaan asemakaava-alueella enemmän kuin kaksi, tulee puiden kaatamisesta tehdä puunkaatoilmoitus. Puunkaatoilmoitus tulee tehdä vähintään 14 vrk ennen aiottua toimenpidettä. Tapauskohtaisen harkinnan mukaan rakennusvalvonta velvoittaa hakemaan maisematyölupaa, mikäli ilmoitusmenettely ei ole riittävä.

Ilmoitus tehdään täyttämällä sähköinen Puunkaatoilmoitus.

Kaikessa puunkaadossa tulee kuitenkin huomioida, että lintujen pesäpuita ei saa kaataa, eikä puunkaato saa häiritä pesiviä lintuja 1.4.–15.8. välisenä aikana.

Asunto-osakeyhtiöissä tehtävät puunkaadot

Asunto-osakeyhtiöiltä puunkaatoilmoituksen liitteeksi vaaditaan virallinen päätös, jonka tekee taloyhtiön hallitus tai yhtiökokous. Suositeltavaa on, että puunkaatoasioissa kaikkia taloyhtiön osakkeenomistajia kuultaisiin ja erityinen painoarvo annettaisiin osakkeenomistajille, joiden piha-alueella kaadettavaksi aiotut puut sijaitsevat.

Naapurikiinteistöjen haittaa aiheuttavat puut

Naapureiden puolella oleviin haittaa aiheuttaviin puihin sovelletaan naapuruussuhdelakia (laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920). Naapuruussuhdelakia valvoo poliisi ja lain alaisuuteen kuuluvat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa. Keuruun kaupunki ei ota kantaa naapuruussuhdelain mukaisiin erimielisyyksiin.

Kaupungin kiinteistöillä sijaitsevat puut

Keuruun kaupungin kiinteistöillä sijaitsevista puista vastaa Kunnallistekniikan puisto-osasto.

Purkamislupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan purkamiseen asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään. 

Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa tai hyväksytty katu- / tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun vähäisen rakennuksen purkamiseen poikkeuksena historiallisesti tai rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset tai niiden osat.

Rakennuksen purkamisesta on aina, jollei purkamiseen tarvita lupaa, kirjallisesti ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus).

Purkamislupahakemus/-ilmoitus tehdään Lupapiste-palvelun kautta.

Ilmoitusmenettelyä sovelletaan merkitykseltään ja vaikutuksiltaan vähäiseen rakentamiseen. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta.

Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

Toimenpideilmoitus tehdään sähköisesti Lupapiste- pelvelun kautta.

Toimenpidelupa tarvitaan esimerkiksi seuraaviin hankkeisiin:

• jätevesijärjestelmän rakentaminen/uusiminen
• yli 20 m² aurinkopaneelit asemakaava-alueella
• suurehko laituri (yli 10m tai yli 20 m²)
• maalämpöjärjestelmä
• tulisijan ja hormin rakentaminen
• kattomuodon muutos
• lasitetut terassit rivi- ja kerrostaloissa
• terassin kattaminen
• rakennettuun ympäristöön liittyvä kiinteä aita

Luvan tarpeeseen saattaa vaikuttaa se onko rakennuspaikka asemakaava-alueella vai kaava-alueen ulkopuolella. Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä.

Toimenpidelupahakemuksen voit jättää Lupapiste- palvelun kautta.

Milloin tarvitset rakentamisluvan?

Rakentamislupa tarvitaan rakennusten ja rakennuskohteiden rakentamiseen, mutta osa pienemmistä rakentamishankkeista ei jatkossa enää edellytä lupamenettelyä.

Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa, mm., jos kohde on:

• Asuinrakennus tai loma-asunto
• Kooltaan vähintään 30 m2 tai 120m3 oleva muu rakennus kuin asuinrakennus
• Kooltaan vähintään 50 m2 oleva katos
• Energiakaivo (maalämpökaivo)
• Erityistä toimintaa varten rakennettu alue, josta aiheutuu vaikutuksia ympäröivien alueiden käytölle, sekä masto ja yleisörakennelma.

Lisäksi rakentamislupa tarvitaan, jos rakennushankkeella (myös muun kuin rakennuksen rakentaminen) on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin, tai jos hanke edellyttää viranomaisvalvontaa esimerkiksi teknisten vaatimusten ja yleisen edun vuoksi.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen yleensä edellyttää rakentamislupaa, vaikka itse rakennus ei sitä vaatisikaan (esim. rantasaunan jätevesijärjestelmä)

Rakentamislupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Alla muutamia esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä:

• Rakennuksen kerrosalan lisääminen, terveyshaitan poistaminen tai käyttötarkoituksen muutos.
• Terassin lasittaminen kokonaan umpinaiseksi sekä varustaminen katteella.
• Korjaus- ja muutostyöt niiden laadun ja arvon mukaan. Esim. saunarakennuksen käyttötarkoituksen muutos lomarakennukseksi edellyttää lupaa.
• Linjasaneeraus (esim. rakennuksen vesijohtojen uusiminen).
• Suojeltujen rakennusten osalta korjaamiseen tarvitaan aina lupa.

Milloin et tarvitse lupaa?

Rakennus, joka ei ole asuin- tai lomarakennus ja on pienempi kuin 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä, ei pääsääntöisesti tarvitse rakentamislupaa. Myös alle 50 m2 katokseen ei tarvita jatkossa enää rakentamisen lupaa.

Voit siis rakentaa esimerkiksi alle 30 neliön sauna- tai talousrakennuksen ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä muut rakentamisen säädökset täyttyvät. Kaikille rakennuksille tulee suunnitellulla rakennuspaikalla kuitenkin olla tarvittava rakennusoikeus.

Saunarakennus on rakennus, josta vähintään puolet on saunaa palvelevia tiloja. Rakennuksessa voi olla oleskelutila, jossa on esimerkiksi takka rakennuksen lämmittämiseen. Saunarakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.

Talousrakennus on rakennus, jota ei voi käyttää asumiseen. Talousrakennus palvelee kiinteistön päärakennusta. Talousrakennuksia ovat esimerkiksi autotallit, varastot, työtilat, harrastetilat ja aitat. Talousrakennuksessa voi olla lämmitys. Talousrakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.

Katos on rakennuskohde, jonka seinäpinta-alasta vähintään 30 prosenttia on avointa. Katos voi olla esimerkiksi autokatos tai grillikatos.

Luvan tarpeesta vapautettujen hankkeiden muistilista

Vaikka rakennushankkeesi olisi sellainen, johon ei tarvita rakentamislupaa, rakentamista ohjaavat kuitenkin monet muut säädökset, jotka sinun tulee rakennushankkeesta vastaavana ottaa huomioon.

On hyvä muistaa, että jatkossakaan ei voi rakentaa miten tahansa ja minne tahansa. Vaikka lupaa ei tarvittaisikaan, ota huomioon ainakin seuraavat asiat ennen rakentamiseen ryhtymistä:

• Rakennuspaikalla tulee olla rakennusoikeus ja hankkeelle rakennusoikeutta
• Rakennuskohteen sijoittamista ja etäisyyksiä koskevat säädökset
• Palo- ja käyttöturvallisuuteen liittyvät määräykset
• Kaavojen ja rakennusjärjestyksen määräykset
• Tarkista edellyyttääkö rakennushankkeesi jotain muuta lupaa esim. jätevesijärjestelmä, poikkeamislupa
• Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa säädösten ja määräysten mukaisesti, eli hankkeella tulee olla kelpoisuusvaatimukset täyttävä suunnittelija ja työnjohtaja
• Jos rakennus liitetään tai on liitetty yleiseen vesi- ja/tai viemäriverkkoon, tarvitaan tarvittavat liittymislausunnot, -sopimus, suunnitelmat, selvitykset asennuksista sekä laitoksen edellyttämät tarkastukset.
• Suosittelemme, että esittelet rakennussuunnitelmasi etukäteen naapureillesi.
• Rakennushankkeesta vastaavana sinun tulee esimerkiksi ilmoittaa rakennuskohteen tiedot sekä rakennustöistä maksetut palkat veroviranomaiselle. 

Vuoden 2025 alusta on tullut voimaan rakentamislaki RakL 751/2023, joka korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevat pykälät. Muilta osin maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi AKL 752/2023, jonka uudistus on myös valmistelussa. Rakentamista ohjaa myös laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä 431/2023, joka on tullut voimaan 2024.

Uusi rakentamislaki koskee vuoden 2025 alusta lähtien jätettyjä lupahakemuksia. 31.12.2024 mennessä jätetyt lupahakemukset käsitellään vanhan lain mukaisesti.

Vuoden 2025 alussa voimaan tulevan rakentamislain myötä jatkossa on käytössä vain yksi lupamuoto, joka on rakentamislupa. Uusi laki yhdistää siis aiemmat lupamuodot (rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus) yhdeksi lupamuodoksi.

Rakennusvalvonnan sivuilla on ohjeistusta uuden lain mukaisesta luvanvaraisuudesta. Tutustu sivuston sisältöön ja katso joitain yleisimpien rakentamishankkeiden luvanvaraisuuteen liittyviä ohjeita.

Hae lupaa Lupapiste-palvelussa

Keuruun kaupungin rakennusvalvonnan luvat haetaan Lupapiste palvelun kautta. Lupapiste on asiointipalvelu, jossa voit hakea rakennusvalvonnan toimialaan kuuluvia lupia ja hoitaa niihin liittyvän viranomaisasioinnin sähköisesti.

Rakennusvalvonta auttaa ja neuvoo

Rakennusvalvontamme on olemassa rakentajia varten. Ota meihin yhteyttä, kun suunnittelet rakennushankkeen käynnistämistä, olipa kyseessä luvanvarainen hanke tai ei.

Ennemmin neuvotaan etukäteen, kuin selvitellään jälkikäteen.