Muuta tekstin kokoa
Muuta tekstin kokoa

Artikkelin hakemisto

UUSI 1.8.2018 käyttöön otettava opetussuunnitelma on luettavissa tästä pdf:nä. Opistolautakunta hyväksynyt  7.6.2018 § 17.

 

 

Aiempi opetussuunnitelma hyväksytty opistolautakunnan kokouksessa 17.9.2003 § 30. Päivitys hyväksytty opistolautakunnan kokouksessa 11.12.2013 § 56.

 

 1. OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS

Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto on taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja tanssin laajan oppimäärän mukaista tavoitteellista opetusta. Opetuksen tarkoituksena on myönteisen musiikki- ja tanssisuhteen luominen sekä valmiuksien kehittäminen elämänikäiseen harrastamiseen ja alan ammattiopintoihin.

2. OPPILAITOKSEN ARVOT, OPPIMISKÄSITYS, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT

2.1. Arvot

Läntisen Keski-Suomen musiikkiopiston toiminnan keskeisimpiä arvoja ovat:
• musiikin rakkauden herättäminen
• elinikäisen harrastustoiminnan aikaansaaminen oppilaiden ja heidän perheidensä keskuudessa sekä koko paikkakunnalla
• musiikillisen yleistiedon, sosiaalisten taitojen ja esiintymistaitojen kartuttaminen
• lapsilähtöisyys, tavoitteellisuus, kannustavuus ja innostaminen

2.2. Oppimiskäsitys

Musiikkiopiston opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan
• oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, johon vaikuttaa yksilöllisten ominaisuuksien ja motivaation lisäksi opiskeluympäristö
• oppiminen rakentuu aiemmin opitulle ja on seurausta oppilaan omasta toiminnasta
• oppimisen säätelyssä on tärkeää, että oppilas oppii tarkkailemaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan ja tiedostaa niiden vahvuudet ja heikkoudet ja löytää oman tapansa oppia
• pitkäjänteinen työskentely on oleellinen osa tavoitteellista etenemistä

2.3. Oppimisympäristö

• mahdollistettava lapsuus lapsille, turvallisuus kasvamiseen
• kytkennät lapsen ja hänen perheensä arkielämään
• valitsemalla ohjelmistoon myös lapsen haluamaa musiikkia
• tekemällä harjoittelusta osan perheen arkielämää
• kannustamalla perheitä osallistumaan tilaisuuksiin, joissa lapsi esiintyy
• tavoitteena rohkaiseva ja myönteinen, luovuuteen kannustava ilmapiiri
• oppilailla mahdollisuus asettaa omat tavoitteensa yhdessä oman opettajansa kanssa, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja
• opettajan ja oppilaan sekä oppilaiden välinen vuorovaikutus tärkeää
• huomioidaan erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat
• onnistumisen kokemukset pitkäjänteisen työskentelyn kautta
• oppilailla mahdollisuus kykyjensä ja musiikillisen ilmaisunsa tavoitteelliseen ja monipuoliseen kehittämiseen
• avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri

2.4. Työtavat

• yhtenä tavoitteena itsenäisen henkilökohtaisen työskentelyn oppiminen
• oppilaan toiveiden huomioiminen, jotta musiikin tekemisen ilo säilyy kaikissa ikävaiheissa
• monipuoliset työtavat: aktiivinen osallistuminen tunneille, kotiharjoittelu, esiintymiset, musiikkielämän seuraaminen ja mahdolliset vierailukäynnit


 

3. OPETUKSEN TARJONTA

Laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason (kouluikäiset lapset ja nuoret) opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta (alle kouluikäiset). Musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on yhteensä 1300 tuntia.

Laajan oppimäärän mukaista musiikin perusopetusta annettaessa pyritään joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut tiedot ja taidot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon.

Musiikin perustason laskennallinen laajuus:
• instrumenttitaidot ja yhteismusisointi 385 tuntia
• musiikin perusteet 280 tuntia

Musiikkiopistotason laskennallinen laajuus:
• instrumenttitaidot ja yhteismusisointi 390 tuntia
• musiikin perusteet 245 tuntia

Opintojen laajuuden laskennan perusteena on 45 minuutin oppitunti.
Yhteismusisointi sisältyy opintoihin koko opiskelun ajan, poikkeuksista on sovittava erikseen. Sivuaineopetusta voidaan antaa resurssien mukaan pääaineen perustaso 2 -tasosuorituksen jälkeen.


 

4. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

4.1. Varhaisiän musiikkikasvatus

4.1.1. Tavoitteet

• lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle
• lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin

4.1.2. Sisällöt

• musiikin elementit – rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri – muodostavat opetuksen keskeisen sisällön
• elämysten avulla ja leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään
• musiikin kokonaisvaltainen kokeminen, elämyksellisyys ja leikinomaisuus ovat varhaisiän musiikkikasvatuksen keskeisimpiä periaatteita

4.2. Musiikin perustaso

4.2.1. Tavoitteet

• oppilas oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja
• oppilas oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia
• oppilas kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan

4.2.1. Sisällöt

• perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja –ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin
• säännöllinen esiintyminen
• oppilaan musiikillista kehitystä tukevat mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit

• musiikin perusteiden sisältöalueet: musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä historian ja tyylien tuntemus. Opetus pyritään toteuttamaan vuorovaikutuksessa instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opetuksen kanssa

4.3. Musiikkiopistotaso

4.3.1. Tavoitteet

• oppilas kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin
• oppilas laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin

4.3.2. Sisällöt

• oppilaan musiikillisen ajattelun kehittäminen, pääinstrumentin soittotekninen hallinta ja ohjelmiston tuntemus niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn
• laajojen musiikillisten kokonaisuuksien omaksuminen ja esittäminen
• musiikin tulkinnan ja musiikillisen vuorovaikutustaidon syventäminen
• mahdollisten sivuaineopintojen ja valinnaiskurssien tarkoituksena tukea oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentaa hänen musiikillista näkemystään
• musiikin perusteiden sisältöalueet: musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas osaa hahmottaa musiikkia sekä kuulemisen että notaation pohjalta ja kykenee soveltamaan historian ja tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä

4.4. Aikuisten opetus

Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnoissa.


 

5. OPETUSJÄRJESTELYT

5.2. Opetuksen yksilöllistäminen

Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun syyn vuoksi kykene opiskelemaan opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
Opintojen tavoitteet ovat silti aina musiikkikasvatuksellisia ja oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta.

5.1. Opetuksen määrä
Henkilökohtaisten instrumenttituntien pituudet:
• perusasteella 45 min, opettajan harkinnan mukaan perustaso 2 -tasosuorituksen suorittaneille 60 min
• musiikkiopistoasteella 60 min (oppilaan toivomuksesta 45 min oppitunti mahdollinen)
• sivusoitinopetus 30 min
Perus- ja musiikkiopistotasoilla opetusviikkoja lukuvuodessa yhteensä 35.

5.2. Esiintymis- ja kuuntelukasvatus

• Oppilaitos järjestää oppilasmatineoita ja muita esiintymistilaisuuksia, joissa oppilaat pääsevät esiintymään ja kuuntelemaan toisten esityksiä. Tilaisuuksien avulla opetellaan konserttikäyttäytymistä sekä esiintyjän että kuuntelijan kannalta.
• Esiintyminen aloitetaan mahdollisimman varhain ja kynnys esiintymiseen pyritään pitämään mahdollisimman matalana. Tavoitteena on tuottaa oppilaille myönteisiä esiintymiskokemuksia, valmiuksia esiintymiseen ja esiintymisjännityksen hallintaan.
• Kuuntelukasvatuksessa voidaan käyttää kuuntelupassia, johon oppilas kerää leimoja/merkintöjä kaikista konserteista. Passin tarkoitus on herättää oppilaat ja huoltajat huomioimaan paremmin paikkakunnalla järjestettäviä konsertteja ja lisätä niihin osallistumista.

5.3. Valinnaiskurssit

Oppilaan musiikillista kehitystä tukevia valinnaiskursseja voidaan järjestää tarpeen ja oppilaitoksen resurssien mukaan
• laajentamaan instrumenttitaitoja (esim. vapaa säestys, improvisointi, orkesterikurssit)
• lisäämään musiikin perusteiden tuntemusta (esim. musiikkiliikunta, sävellys)
• kehittämään ilmaisu- ja esiintymistaitoja (esim. luova ilmaisu)
• lisäämään tietotekniikan ja musiikkiteknologian tietämystä
Valinnaiskurssien opettajina voidaan käyttää vierailevia ulkopuolisia asiantuntijoita.

5.4. Musiikin varhaiskasvatus

Musiikin varhaiskasvatusta annetaan musiikkileikkikoulussa ikäryhmittäin ryhmäopetuksena
• työtapoja ovat laulaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, soittaminen ja musiikin kuuntelu
• opetus on prosessiin painottunutta ja vastavuoroista ja se etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle lapsen omista lähtökohdista
• varhaisiän musiikkikasvatukseen liittyy myös taiteiden välinen integrointi
Perustasoa edeltävää soitinvalmennusta voidaan antaa soitinkohtaisena ryhmäopetuksena.


 

6. OPISKELUAIKA

Opiskeluaika
• varhaisiän musiikkikasvatuksessa kouluikään saakka
• perustasolla oppilaan aloitusiästä riippuen noin 9 vuotta
• musiikkiopistotasolla enintään 4 vuotta solistisen pääaineen tutkintoa kohden
Opintojen laskennallinen laajuus määritelty edellä kohdassa "opetuksen tarjonta"

7. SUORITETTAVAT TASOSUORITUKSET, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

7.1. Perustaso

Instrumenttien tasosuorituksissa sovelletaan SML:n soitinkohtaisia perustaso 1-3 tasosuoritusten sisältöjä. Opettaja ja oppilas suunnittelevat tasosuoritukset yhdessä. Opetussuunnitelman liitteenä oppilaitoksen omat sovellukset.
Perustason instrumenttiopinnot suoritettuaan oppilas on saanut valmiuksia käytännön muusikkouteen, esim. pystyy itsenäiseen työskentelyyn

Musiikin perusteissa tasosuoritukset etenevät rinnakkain instrumenttiopintojen kanssa ja soveltuvin osin myös yhteismusisointiin integroituna. Sisältöalueet – musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus – kattavat vähintään SML:n tasosuoritusvaatimusten musiikinteorian, säveltapailun ja musiikkitiedon oppiaineksen. Opetusryhmien koossa huomioidaan pedagoginen tarkoituksenmukaisuus ja oppilasryhmän ikärakenne. Opetuksessa voidaan myös toteuttaa erilaisia kokeiluja ja projekteja sekä oppiaineiden integrointia.

Perustason opintoihin sisältyvät musiikin perusteet suoritettuaan oppilas
• osaa laulaa ja kirjoittaa duuri-molli –tonaalisia melodioita
• hallitsee monipuolista ohjelmistoa
• on harjaantunut rytmin hahmottamiseen
• osaa tuottaa ja tunnistaa tavallisimpia lopuketyyppejä ja harmonioita
• tekee itse säestyksiä ja sävellyksiä sekä mahdollisuuksien mukaan hyödyntää oppilaitoksen tarjoamaa tietotekniikkaa opiskelussaan
• tuntee musiikin keskeisiä tyylisuuntauksia, ilmiöitä ja soittimistoa

7.2. Musiikkiopistotaso

Instrumenttikurssien tasosuoritukset perustuvat SML:n suosituksiin: pääinstrumentissa I-kurssin ja sivuinstrumentissa perustason tasosuoritusten vaatimuksiin. Yhteismusisoinnin merkitys oppilaan muusikkouden kehittämisessä on suurempi kuin perustasolla. Oppimista edistävä koulutuksellinen näkökulma on aina ensisijainen toimintaa ohjaava tekijä.

Musiikin perusteiden sisältöalueet kattavat vähintään SML:n tasosuoritusvaatimusten musiikinteorian, säveltapailun ja musiikkitiedon I-kurssien sekä harmoniaopin kurssin oppiaineksen. Oppilaan lähtötaso tarkistetaan ennen musiikkiopistotason opintojen alkua. Lisäopetusta annetaan tarpeen mukaan.

Musiikin perusteiden opetus toteutetaan vähintään kolmen vuoden kestoisena. Oppiaineet voidaan integroida toisiinsa esimerkiksi seuraavasti:
• 1. vuonna säveltapailua, harmonian perusteita vapaa säestyksen avulla sekä pienimuotoista musiikkianalyysiä
• 2. vuonna harmoniaoppia ja musiikkianalyysiä
• 3. vuonna tyylintuntemusta ja musiikkianalyysiä

Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opinnot suoritettuaan oppilas
• osaa laulaa ja kirjoittaa perustasoa vaativampia duuri-molli –tonaalisia melodioita
• hallitsee moniäänistä ohjelmistoa
• kykenee rytminkäsittelyyn moniäänisessä ja oman aikamme musiikkia edustavissa teoksissa
• osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista
• osaa soveltaa tietojaan käytäntöön esim. sointusoittimella säestämisessä
• on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä ja ymmärtää sävelteoksen muodon merkityksen
• on syventänyt oman musiikinlajinsa eri aikakausien tyylien tuntemusta
• osaa soveltaa tyylintuntemusta musisoinnissa


 

8. LISÄOPETUS

Hyvin menestyneille oppilaille, jotka tähtäävät musiikkialan ammattiin, mutta eivät ikänsä puolesta vielä voi hakeutua ammattikoulutukseen, voidaan antaa musiikkiopistotason jälkeistä lisäopetusta. Lisäopetuksen tavoitteena on tukea erityislahjakkaiden nuorten musiikillista kehitystä kohti ammattilaisuutta.

Lisäopetuksen saannin edellytykset
• musiikkiopistotason kurssien suorittaminen pääinstrumentin osalta peruskoulu/lukioikäisenä
• opettajan arvio oppilaan edistymisestä
• oppilaan ilmaisema aikomus hakeutua musiikkialan ammattiin

Lisäopetuksen antaminen
• Lisäopetusta voidaan antaa tarvittava aika, kunnes oppilas ikänsä ja pohjakoulutuksensa puolesta voi hakeutua ammatilliseen koulutukseen
• Lukion suorittaneille ei lisäopetusta anneta
• Vuosittain lisäopetusta voidaan antaa pääinstrumentissa 46-70 tuntia. Sivuinstrumentissa ja musiikin perusteissa opetusta annetaan kuten musiikkiopistotasolla

Lisäopetusta saavalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon kirjataan opintojen tavoitteet ja opiskeltavat aineet.


 

9. OPPILASARVIOINTI

Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Arvioinnin tukena voidaan käyttää soivaa portfoliota: videota tai äänitettä kunkin oppilaan eri lukukausien parhaista tuotoksista

Oppilaalle on tiedotettava seuraavista arvioinnin periaatteista:
• arvioinnin tehtävät ja kohteet
• tehtävänä ohjata tavoitteiden asettamista ja auttaa niiden saavuttamisessa
• kohteina työskentelytavat, aktiivisuus opiskelussa, innokkuus, vastuuntunto sekä ahkeruus ja edistyminen
• tasosuorituksissa kohteina musiikillinen kypsyys, tekninen taso ja ohjelmiston hallinta
• arvosana-asteikot ja arviointikriteerit
• oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa arvioidaan sanallisesti ja kirjataan lukukausittain opintokirjaan
• tasosuoritusten arvosana-asteikko:
• erinomainen 5
• kiitettävä 4
• hyvä 3
• tyydyttävä 2
• hyväksytty 1
• instrumenttiopintojen ja musiikin perusteiden perustaso 1 –tasosuoritus arvioidaan arvosanalla suoritettu (hyväksytty/hylätty).
• instrumenttiopintojen ja musiikin perusteiden päättösuoritukset arvioidaan asteikolla 1-5. Muut kuin päättösuoritukset voidaan hyväksyä ilman arvosanaa. Musiikkiopistotasolla instrumenttisuorituksissa voidaan käyttää myös pisteytystä 1-25.
• oppilaalle annetaan kaikista suorituksista myös sanallinen palaute
• arvosanan korottaminen
• kurssisuorituksen arvosanaa on mahdollista korottaa esittämällä sama ohjelmisto lautakunnalle 3 kuukauden kuluessa ensimmäisestä suorituksesta
• opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset
• instrumenttiopintojen ja musiikin perusteiden kurssit etenevät rinnakkain siten, että musiikin perusteiden vastaavan tason kurssi pyritään suorittamaan viimeistään sinä lukuvuonna, jolloin vastaava instrumenttiopintojen kurssi suoritetaan
• musiikkiopistotasolle siirtyminen edellyttää instrumenttiopintojen perustason päättökurssien suorittamista vähintään arvosanalla "hyvä"
• sivuinstrumentin opiskeluoikeuden voi saada sen jälkeen kun pääinstrumentissa on suoritettu perustaso 2 -tasosuoritus
• arvioinnin oikaiseminen
• oppilas voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää arvioinnin suorittanutta opettajaa tai opettajia uusimaan arvioinnin (asetus 813/1998 3 §)
• Arviointimenetelmät on valittava siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista.
• Päättösuoritusten arvioitsijoita tulee olla vähintään kaksi.
• Yhteismusisoinnista ja valinnaisista kursseista annetaan osallistumismerkintä.


 

10. MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN

Muualla suoritetut musiikin laajan oppimäärän mukaiset opinnot hyväksytään osaksi perustason tai musiikkiopistotason opintoja, mikäli oppilas esittää toisesta oppilaitoksesta saamansa todistuksen opinnoistaan ja mikäli myös toisen oppilaitoksen koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Paikkakunnalle muuttava oppilas saa opinto-oikeuden
• soittonäytteen perusteella, mikäli hän on opiskellut laajan oppimäärän mukaista opetusta antavassa musiikkioppilaitoksessa
• pääsykokeen kautta, mikäli hän on opiskellut musiikkia muussa kuin laajan oppimäärän mukaista opetusta antavassa oppilaitoksessa
• mikäli se on oppilaitoksen resurssien mukaan mahdollista.


 

11. TODISTUSTEN SISÄLTÖ

Musiikin laajan oppimäärän perus- ja musiikkiopistoasteiden päättötodistusten tulee sisältää seuraavat asiat (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 41/011/2002 mukaisesti):
• koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi
• opinnot, joista päättötodistus annetaan
• oppilaan nimi ja henkilötunnus
• opiskeluaika
• oppilaan pääaineen päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta
• musiikin perusteiden päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta
• osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat
• muut mahdolliset opintosuoritukset
• rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
• opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä
• lainsäädäntö, johon koulutus perustuu
• maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti
• maininta, että musiikin laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot
• arvosana-asteikko

Todistuksessa on mainittava, minkä vaatimusten mukaan päättösuoritukset on tehty (esim. SML)


 

12. OPPILAAKSI OTTAMINEN

• Perustason oppilaat voidaan ottaa oppilaaksi ilman pääsykoetta. Valintaperusteet ilmoitetaan ennen kuin uusien oppilaiden ilmoittautumisia otetaan vastaan. Instrumenttivalinnoissa otetaan huomioon oppilaitoksen resurssit sekä virkaopettajien opetusvelvollisuuden täyttäminen.

• Musiikkiopistotason oppilaat valitaan pääsykokeella. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

• Varhaisiän musiikkikasvatukseen oppilaat otetaan ilman pääsykoetta ilmoittautumisjärjestyksessä.

• Musiikkia jo opiskelleen paikkakunnalle muuttavan oppilaan oppilaaksi ottaminen on määritelty kohdassa "Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen".


 

13. YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA

• Yhteistyötä oppilaiden huoltajien kanssa toteutetaan vanhempainiltojen ja avointen ovien päivien muodossa sekä jatkuvalla opettajan ja vanhempien välisellä kanssakäymisellä
• Yhteistyötä tehdään musiikkiopiston tanssinopetuksen, kansalaisopiston musiikinopetuksen sekä paikkakunnan orkestereiden kanssa. Yhteistyökumppaneita voivat olla myös kuntien nuorisotoimet, seurakunnat sekä alueen järjestöt ja yhteisöt.
• Yhteistyön tarkoituksena on toiminnan monipuolistaminen ja avartaminen opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti; esim. yhteisten koulutustapahtumien, konserttien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen.

14. OMAN ALUEEN KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMINEN

• Musiikkiopisto osallistuu omalta osaltaan alueen kulttuuripalvelujen tuottamiseen. Opisto järjestää omia esiintymistilaisuuksia ja välittää tarvittaessa esiintyjiä myös muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin.
• Musiikkiopisto voi järjestää myös ulkopuolisille opiskelijoille avoimia koulutusperiodeja tai yhteistyöprojekteja.


 

15. OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINTI
• Oppilaitoksen itsearviointi on jatkuvaa ja systemaattista ja sen tarkoituksena on parantaa oppimisen edellytyksiä ja opetussuunnitelman ja opetustarjonnan kehittämistä vastaamaan alueellisia tarpeita.