Siirry sisältöön
Keuruu - etusivu
Muuta tekstin kokoa
Muuta tekstin kokoa

Artikkelin hakemisto

 

Keuruun omistamien puistoalueiden yksittäisistä puunkaadoista ja vaarallisista puista ota yhteys viheraluemestari Heli Nousiaiseen puhelimella 040 054 1638 tai sähköpostilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Keuruulla on seuraavat hoidetut puistoalueet:

- Kurkisaari, klikkaamalla tästä näet valokuvan (jpg)

- Rantapuisto Lehtiniemen vanhainkodin ranta-alue

- Veteraanipuisto, klikkaamalla tästä näet valokuvan (jpg)


Keuruun kaupunki pyrkii torjumaan vieraslajeja ja estämään niiden leviämistä kaupungin omistamilla maa-alueilla. Torjunta tehdään yhdessä asukkaiden kanssa sekä kaupungin omana työnä kesäaikana.

Yksityisessä omistuksessa olevilla alueilla maanomistaja on vastuussa vieraslajien hävittämisestä, mutta torjuntaan saa ja kannattaa rohkeasti kysyä neuvoja! Keuruun kaupunginpuutarhuri antaa neuvoja vieraslajien torjuntaan, ota yhteys soittamalla

Heli Nousiainen 040 054 1638 tai sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ilmoita vieraslajihavainnoista laji.fi palveluun.

 

Jättipalsami

Kuvassa Jättipalsami

Jättipalsamin torjuntaan voi osallistua kuka tahansa talkootyönä. Palsamit tulisi mielellään kitkeä tai niittää ennen kukinnan alkua, tällöin kasvimateriaalin voi jättää keräämättä. Kukkivat palsamit tulisi kerätä kasoille ja polkea varret rikki.

Löydät lisätietoa jättipalsamista ja sen torjumisesta vieraslajit.fi - sivustolta!

Jättiputki

Kuvassa Jättiputki

Jättiputket ovat hyvin kookkaksi kasvavia sarjakukkaiskasveja, niiden kukintovarsi on yleensä 2–3 metriä korkea. Jättiputkista on ihmisille terveydellistä haittaa. Jättiputkien kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita. Niitä ei tule käsitellä ilman asianmukaisia suojavarusteita.

Löydät lisätietoa jättiputkista ja niiden torjumisesta vieraslajit.fi - sivustolta!

Kurtturuusu

Kuvassa Kurtturuusu

Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Sen sijaan kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut, eli Rosa Rugosa –lajikkeet, eivät ole sääntelyn piirissä.

Löydät lisätietoa Kurtturuususta ja niiden torjumisesta vieraslajit.fi - sivustolta!

Viitapihlaja-angervo

Kuvassa viitapihlaja-angervo

Viitapihlaja-angervo on koristeellinen pensas, joka leviää tehokkaasti juurivesoillaan ja siemenillään. Se voi kilpailla alkuperäisen kasviston kanssa ja muodostaa tiheitä pensastoja, jotka estävät muiden lajien kasvua. Torjunnassa suositellaan juuriston poistoa ja kasvuston niittämistä säännöllisesti.

Löydät lisätietoa viitapihlaja-angervosta ja sen torjumisesta vieraslajit.fi - sivustolta!

Valkopajuangervo

Kuvassa valkopajuangervo Valkopajuangervo on suosittu puutarhakasvi, jota käytetään erityisesti aidanne- ja ryhmäpensaana voimakaskasvuisuutensa vuoksi. Valkopajuangervo viihtyy niin auringossa kuin puolivarjossa, ja se sietää myös tulvimista. Laji lisääntyy kasvullisesti ja voi levitä uusille kasvupaikoille puutarhajätteen tai veden mukana. Suomessa valkopajuangervoa on viljelty jo pitkään, ja se on talvenkestävä laji. Valkopajuangervo lisääntyy ja leviää tehokkaasti kasvullisesti maavarsien ja juurtenpalojen avulla, ja se voi vallata alkuperäisiä elinympäristöjä, kuten tulvaniittyjä, luhtia ja kosteita niittyjä. Torjuntakeinoina toimivat mekaaninen torjunta, kuten leikkaaminen, näivettäminen ja/tai juurakoita poistamalla. Yksittäisten, pienten versojen kitkeminen juurinen maasta on mahdollista, mutta jo vakiintuneeseen kasvustoon tarvitaan järeämpiä työkaluja, kuten raivaussahaa.

Löydät lisätietoa valkopajuangervosta ja sen torjumisesta vieraslajit.fi -sivustolta!

Kanadanpiisku

Kuvassa kanadanpiisku Kanadanpiisku on monivuotinen ruoho, joka on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Tämä on tuotu Suomeen koristekasviksi, mutta se on levinnyt laajasti myös luontoon. Kanadanpiisku leviää tehokkaasti sekä siemenistä että juurakon kautta. Yksi kasvi voi tuottaa yli 10 000 siementä, jotka voivat levitä pitkälle tuulen mukana. Kasvi voi myös levitä juurakonkappaleiden tai kasvinosia sisältävän kasvijätteen ja maa-aineksen avulla. Torjunnassa suositellaan kasvuston niittämistä ja juurakon poistoa.

Löydät lisätietoa kanadanpiiskusta ja sen torjumisesta vieraslajit.fi -sivustolta!


 

(sivuja ollaan parhaillaan päivittämässä, tarvittaessa ota yhteys vapaa-aikapäällikkö Heli Peltolaan heli.peltola(at)keuruu.fi tai p. 040 827 2753.)


Keuruun keskustan alueen roskiksista osa on merkitty tarroilla, jotka tarkoittavat että roskakori on tarkoitettu myös koirankakkapusseille.

Tunnistat ne tästä merkistä:

Kaupungilta saa samanlaisia koirankakkaroskis-tarroja, joilla merkitään pientalojen ulkoroskis, jonka omistaja on antanut ohikulkeville koiranulkoiluttajille luvan pudottaa koirankakkapussiin noukitut jätökset. Lisätietoja saat www.koirankakkaroskis.fi -sivuilta.

Tarroja saa Keuruun kaupungintalon asiointipisteestä osoitteessa Multiantie 5, 42700 Keuruu (linkki kartalle googlemaps.com).


Keuruun kaupungin kunnallistekniikan osasto ylläpitää kaupungin alueen ilmoitustauluja.

Ilmoitustaulujen sijaintiosoitteet:

  • Jyväskyläntie 570, 42700 Keuruu
  • Mäntäntie 530, 42700 Keuruu
  • Multiantie 330, 42700 Keuruu
  • Vanhakirkko, Keuruuntie 1, 42700 Keuruu
  • S-Market, Keuruuntie 9, 42700 Keuruu
  • Teollisuusalue opasteen yhteyteen, Mäntymäentie 1, 42700 Keuruu
  • Teollisuusalue opasteen yhteyteen, Yliahontie 3, 42700 Keuruu
  • Sale, Pihlajavedentie, 42800 Haapamäki
  • Suojan talo, Pihlajavedentie 1, 42800 Haapamäki
  • Jussin auto, Leppäläntie, 42800 Haapamäki
  • Teollisuusalue opasteen yhteyteen, Veturipuistontie 1, 42800 Haapamäki