Keuruu - etusivu
Muuta tekstin kokoa
Muuta tekstin kokoa

In English

Lapset leikkivät yhdessä pöydän ympärillä

Early childhood education and care (ECEC) in Keuruu

Our goal is to comprehensively support the child's growth, well-being and learning. We value active and open cooperation with the guardians. In early childhood education and care, we offer the child the opportunity for play and care, as well as learning and friendships in a peer group.

Municipal early childhood education

We offer municipal early childhood education and care in three daycare centers.

  • Aurinkolinnan päiväkoti, Koulutie 3 c, 42700 Keuruu, Head of the daycare Jaana Valkonen, 040 078 5572
  • Lapin päiväkoti, Ronkavuorentie 1, 42700 Keuruu, Head of the daycare Jaana Valkonen, 040 078 5572
  • Haapamäen päiväkoti, Pihlajavedentie 4 c, 42800 Haapamäki, Head of the daycare center Mira Haverinen, 040 183 8050

ECEC outside normal opening hours

If guardians work in shifts outside regular working hours and child needs daycare during that time, guardians can apply care accordingly. There is a group in Aurinkolinna daycare center that offers the care. This ECEC is offered on weekdays before 6:30 a.m., after 5 p.m. in the evenings, and on weekends, nights and public holidays.

Shift care can be booked on only for real need based on the guardians' work schedule or other reliable documentation.

Private early childhood education and care

There is also a private daycare center in Keuruu, Norlandia Tähtitarha. Private daycare belong to the service voucher system, and the amount of the fee is formed by size of the family and income in the same way as in the municipal early childhood education fee.

More information on Norlandia Tähtitarha Daycare Center website 

Applying for ECEC

You can apply for an early childhood education place in Keuruu all year round in Wilma-system with an electronic application. An early childhood education place must be applied for the child no later than four months before. However, the application can be submitted six months before the desired start date.

If the need is due to sudden employment or getting a study place, the application must be submitted no later than two weeks before the child needs daycare.

The person in charge of the Aurinkolinna daycare center will contact the guardians after the place has been allocated.

In the beginning of ECEC

Before the actual start of daycare we have an initial discussion with the guardians, where we hear their thoughts about the child and wishes for early childhood education. In the discussion, the guardians also get information about the everyday life and practices.

The guardians arreange with the group's personnel a suitable number of familiarization visits, where the child gets to know own group and the group's staff.

Familiarization visits last 1–3 hours and are usually scheduled in the mornings. The guardian is involved and is responsible for their child during that time.

How to prepare your child when starting daycare?

Bring

  • Sufficient spare clothes (socks, underwear, layer of clothing, also warm clothes)                         
  • Inner and outer clothing separately (especially in warm weather)
  • Weather-appropriate clothes, because in daycare, you usually go outside regardless of the weather.
  • Indoor slippers or shoes
  • Own diapers, pacifiers and sleeping toy
  • Usually the child's medication is taken care of at home, but if necessary, prescribed medication can be brought to the daycare if the illness requires medication during the day.

An ECEC plan for child

An early childhood education and care plan is drawn up for every child in early education centres. It is prepared in cooperation with the personnel, the guardian and the child. The child's ECEC plan discussion takes place approximately two months after the child starts in daycare.

Each child's individual strengths and interests are the starting point of the child's ECEC plan. The child’s individual plan is a pedagogical plan in which the objectives and methods of the personnel's pedagogical activities are recorded. They describe how the child's development, learning and well-being are supported by pedagogical activities and learning environments. The goals arising from the children's plans are taken into account in the planning and implementation of activities for the whole group of children, but also in the development of learning environments and the operating culture.

The child’s plan is evaluated regularly. 

General information in ECEC

Our values ​​include that guardians also have the opportunity to influence. We hope you prepare carefully for the child's initial discussion and actively express your views and wishes for your child’s early childhood education.

Our personnel is there for you: if there is an issue bothering you, you have always an opportunity to talk to the personnel of your child's group.

A child who attends early childhood education and care has the right to receive general, intensified, or special support as provided in the Act on Early Childhood Education and Care. Timely, individually targeted support that meets the child's needs promotes the child's development, learning and well-being. It also prevents the child's problems from growing and taking on more diverse forms as well as the risk of social exclusion.

You can get more information from National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care. 

ECEC fees

The municipalities are responsible for arranging the ECEC services. The quality of ECEC is improved through systematic evaluation. Families can also opt for publicly subsidised private ECEC settings. 

Participation in ECEC is subject to a fee which depends on family income and the number of children. Client fees in municipal ECEC cover about 14 percent of the total costs. The maximum fee charged for ECEC is now EUR 295 and the minimum fee charged is EUR 28.

Both municipal and private ECEC have same price in Keuruu.

Plans and laws

More information

In all cases above contact Jaana Valkonen, Head of the daycare, 040 078 5572.

Varhaiskasvatuksen yhteystiedot

Yhteystiedot

Sähköposti on muotoa Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Hallinto

Hyvinvointijohtaja Marko Nevalainen, 040 749 7718

Päiväkodin johtaja Jaana Valkonen, 040 078 5572

Päiväkodin apulaisjohtaja Eveliina Mutikainen, 040 019 6504

Toimistosihteeri Irmeli Hokkanen, 040 021 9012

Päiväkodit, vastaavat ja ryhmät

Aurinkolinnan päiväkoti

Koulutie 3 c, 42700 Keuruu

Päiväkodin johtaja Jaana Valkonen, 040 078 5572

Lapin päiväkoti

Ronkavuorentie 1, 42700 Keuruu
Lapin päiväkoti toimii Aurinkolinnan alaisuudessa.

Haapamäen päiväkoti

Pihlajavedentie 4 c, 42800 Haapamäki

Haapamäen päiväkodin vastaava Mira Haverinen, 040 183 8050


Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Virpi Arppe, 040 573 1678

Hanna Tirri, 040 0877 165

Jonna Laaja (esiopetus), 0400 347 407

Suunnitelmat ja lait

Lapsen hoitaminen kotona

Kun vanhempainrahan maksaminen päättyy, lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen. Huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon vanhempainvapaan jälkeen eri tavoin. Lapselle voidaan hakea paikkaa kunnalliseen tai yksityiseen varhaiskasvatukseen tai häntä voidaan hoitaa kotona.

Kelan maksamat kotihoidon tuet

Yksityisen hoidon tuki

Lapsen yksityisen hoidon tukea voi saada perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaja. Voit saada yksityisen hoidon tukea sen jälkeen, kun vanhempainraha on päättynyt. Tukea maksetaan aikaisintaan sen kuukauden alusta, jonka aikana lapsi täyttää 9 kuukautta.

Yksityisen hoidon tukea ei voi saada

  • jos lapsi on kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa tai hänelle on varattu sieltä varhaiskasvatuspaikka.
  • jos lapsen yksityisessä varhaiskasvatuksessa on käytössä palveluseteli.
  • vanhempi, joka asuu eri taloudessa kuin lapsi.
  • samasta lapsesta, josta maksetaan vanhempainpäivärahaa. Sen sijaan perheen muista lapsista voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea vanhempainpäivärahan aikana.
  • lapsesta, joka oleskelee ulkomailla yli 3 kuukauden ajan.

Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu

  • hoitoraha.
  • hoitolisä.
  • mahdollinen kuntalisä kotikunnan mukaan. Keuruulla ei ole käytössä kuntalisää.

Yksityisen hoidon tukea voi hakea toinen lapsen vanhemmista tai muu huoltaja. Kela maksaa tuen kuitenkin aina suoraan yksityiselle hoitajalle tai varhaiskasvatuksen tuottajalle. Yksityisen hoidon tuki on verotettavaa tuloa varhaiskasvatuksen tuottajalle, mutta ei tukea hakevalle perheelle. Hoitoraha ja hoitolisä maksetaan jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta.

Mediaportaat-hanke

Maailma muuttuu ja tällä hetkellä elämme hyvin mediakeskeisessä maailmassa. Tarvitsemme monipuolista medialukutaitoa ja vahvoja digitaitoja, jotta osaamme toimia turvallisesti ja sujuvasti erilaisissa mediaympäristöissä ja digiliikenteessä. Lapset tarvitsevat paljon meidän aikuisten ohjausta ja esimerkkiä näihin asioihin. Keuruun kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutettiin toimintavuosien 2022–2024 aikana Mediaportaat-hanke, josta vastasi digipedagogi / hankekoordinaattori Sonja Niinikoski. Vastaava hanke toteutettiin perusopetuksen puolella samaan aikaan, ja Mediaportaista rakentuukin tänä päivänä eheä jatkumo varhaiskasvatuksesta aina perusopetuksen loppuun.

Hanketoiminnassa keskityttiin vahvistamaan sekä lasten että henkilöstön media- ja digitaitoja ja juurrutettiin tieto- ja viestintäteknologian monipuolinen ja turvallinen käyttö sujuvaksi osaksi arkea. Lisäksi harjoiteltiin monilukutaitoa ja ohjelmointia. Hankkeen tavoitteena oli taata jatkossa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet media- ja digitaitojen harjoittelemiseen ja oppimiseen varhaiskasvatus- tai esiopetusyksiköstä riippumatta. Kehittämistyö pohjautui valtakunnallisen Varhaiskasvatussuunnitelman ja Esiopetussunnitelman perusteiden uudistukseen ja Uusiin lukutaitoihin.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Mediaportaat-toimintamalli on rakennettu siten, että toimintamalli muodostuu kahdesta eri portaasta:
• Medialukutaito
• Ohjelmointiosaaminen

Kumpikin porras sisältää lisäksi pienempiä eri teemaisia askelmia. Digitaalinen osaaminen (tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen) ei sen sijaan ole saanut omaa porrasta, koska se on ikään kuin koko Mediaportaiden runko, johon jokainen yksittäinen porras ja askelma nojaavat. Digitaalista osaamista harjoitellaan ja vahvistetaan monipuolisesti läpi koko toimintamallin.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digimentori Anniina Mietala (toimintakausi 2024–2025), Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. / 040 186 06 08. Tarkemmat tuokiosuunnitelmat löydät valtakunnallisesta AOE.fi -palvelusta.


Mediaportaat-hankkeen logo

 

Mediaportaat - Taitavasti, tietoisesti ja turvallisesti 

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Mediaportaat

 

Medialukutaidolla tarkoitetaan taitoa käyttää, lukea, ymmärtää, tulkita ja arvioida kriittisesti erilaisia mediasisältöjä. Medialukutaito käsittää myös taidon tuottaa mediasisältöjä erilaisiin tarkoituksiin ja viestiä median kautta. Medialukutaitoa on myös taito käyttää mediavälineitä ja -sisältöjä vastuullisesti sekä toimia turvallisesti median parissa. Mediaan tutustutaan uteliaasti ihmetellen, leikkien ja kokeillen. Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin medioihin, mediavälineisiin ja mediasisältöihin. Median tarinoihin eläydytään ja niitä käsitellään oman ilmaisun keinoin. Median tuottaminen on leikinomaista ja kokeilevaa yhdessä tekemistä, joka samalla rohkaisee lapsia luovaan ilmaisuun. Mediaa käytetään apuna, kun tutkitaan yhdessä lasten kanssa ympäristöä, etsitään tietoa lapsia kiinnostavista aiheista tai viestitään yhteisistä asioista. Mediakasvatuksessa on tärkeää, että lapsi saa olla mahdollisimman aktiivinen toimija ja saa kokemuksia erilaisista toimijuuksista median äärellä. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota lapselle erilaisia tulokulmia mediasisältöjen ja -välineiden äärelle. Erityisesti tuottajan roolia on tärkeää päästä harjoittelemaan.

Keuruulla varhaiskasvatuksessa medialukutaitoa aletaan harjoitella heti Mediaportaiden ensimmäiseltä askelmalta lähtien ja lapsi saa olla aktiivinen toimija. Lyyti Kynänen ja Seppo Sananen –materiaali (Aikakausmedia) sekä Varhaiskasvatuksen Mediavuosikello (KAVI) ovat käytössä kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä.  Medialukutaidon toimintatuokiot pohjautuvat vahvasti Lyytin ja Sepon neliosaiseen materiaaliin. Myös lasten ideat, havainnot ja kokemukset mediasta ovat toiminnan suunnittelun pohjana. Digitaalisessakin viestinnässä ja ympäristöissä tarpeellisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan muun muassa Lyytin ja Sepon kaverikorttien avulla.

Medialukutaitoon liittyvät toimintatuokiot on suunniteltu ikäryhmittäin 1) 0–2 -vuotiaat 2) 3–4 -vuotiaat 3) 5–6 -vuotiaat. Vaikka medialukutaito liittyy vahvasti digitaalisiin ympäristöihin, emme ole unohtaneet perinteisiä printtimedioitakaan. Pienimpien lasten tuokiot ovat kestoltaan n. 30 min., mutta esikoululaisten kanssa tuokion puuhissa saattaa vierähtää jopa puolitoista tuntia. Suunnitelmia voi myös pilkkoa pienempiin osiin ja niitä saa muokata ja muovata omalle ryhmälle sopiviksi - soveltaminen on sallittua!

Ohjelmointiosaamiseen kuuluvat monipuoliset ajattelun taidot ja ymmärrys digitaalisista, ohjelmoiduista ympäristöistä ja niissä toimimisesta sekä siitä, mitä kaikkea ohjelmoimalla voi saada aikaan. Ohjelmointiosaaminen on myös tutkivaa työskentelyä ja tuottamista. Kyse ei siis ole pelkästään koodaamisesta vaan hyvin laaja-alaisesta osaamisesta, mitä voi hyödyntää ja harjoitella myös monilla muilla oppimisen alueilla.

Varhaiskasvatuksessa painottuvat teknologiseen ympäristöön tutustuminen, sen tutkiminen ja yhdessä ihmettely. Tärkeintä on innostuksen herättäminen leikkien, pelaten ja yhdessä kokeillen sekä omia tuotoksia ideoimalla ja rakentelemalla. Yksinkertaisimmillaan ohjelmointiosaamisen harjoittelu on luokittelua, vertailua ja robottileikkejä, joissa toimitaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Ohjelmointiosaamista voidaan harjoitella myös ilman ohjelmoitavia laitteita, mutta toki niihinkin on hyvä tutustua. Esiopetusikäisten lasten kanssa painottuvat jo sitten soveltava työskentely, luova tekeminen ja itsensä ilmaisu teknologian avulla. Lapsille luodaan mahdollisuuksia omien laitteiden, robottien ja pelillisten ympäristöjen keksimiseen ja rakenteluun. Tärkeää on oppia ymmärtämään ja selittämään arjen ilmiöitä ja laitteita.

Meillä Keuruulla Mediaportaat-toimintamallissa ohjelmointiosaaminen on saanut kaksi porrasta, joilla kiipeämme ja rakennamme sekä lasten että aikuisten ohjelmointiosaamista kolmen askeleen verran. Askelmien sisällöt eli toimintatuokiot on suunniteltu jälleen ikätasoisesti siten, että 0–2-vuotiaille, 3–4-vuotiaille ja 5–6-vuotiaille on omat suunnitelmat jokaisella askelmalla. Ohjelmointiportaan pajat toteutetaan toiminnallisina pajoina, joissa on sekä ohjattua että itsenäisempää työskentelyä. Jokaisen pajan aluksi on aina yhteinen leikki, joka tukee osaltaan ohjelmoinnillista ajattelua ja pajojen työskentelytavoissa korostuvat yhdessä tekeminen ja ihmettely, mikä tukee yhteiskehittelyn prosesseja. Pajojen sisällöt on suunniteltu osittain Polkuja ohjelmointiosaamiseen -oppaan (Uudet lukutaidot) ja Hello Ruby -kirjasarjan (Liukas, L.) materiaalien pohjalta. Lisäksi sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty digipedagogin pedagogista osaamista, kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamista sekä hankkeessa mukana olleilta lapsilta ja aikuisilta saatua palautetta.

Ensimmäinen askelma

Ohjelmointiportaan ensimmäisellä askelmalla lähdetään herättelemään ohjelmoinnillista ajattelua luokitteluun, vertailuun, rakenteluun sekä sarjoittamiseen liittyvien harjoituksien avulla. Ohjelmoinnissa ei nimittäin ole kyse vain pelkästä koodaamisesta vaan monipuolisista ajattelun taidoista ja ymmärryksestä digitaalisesta, ohjelmoidusta maailmasta.

Toinen askelma

Ohjelmointiportaan toisella askelmalla keskitytään robotteihin ja robotiikkaan. Tavoitteena on oppia ymmärtämään robottien toimintaperiaatteita ja ohjelmoimaan niitä itse. Myös tällä askelmalla työskennellään edelleen paljon pareittain, pienryhmissä sekä koko ryhmä yhdessä, mikä kuuluu olennaisesti ohjelmoinnilliseen työskentelyyn. Sen lisäksi, että tällä askelmalla tutustutaan erilaisiin ohjelmointiin liittyviin välineisiin, niin näitä välineitä hyödynnetään myös laaja-alaisesti eri oppimisen alueiden sisältöjen harjoitteluun. Digitaalisuus ja ohjelmoitu maailma ovat yhtä aikaa sekä oppimisen kohde että väline.

Kolmas askelma

Ohjelmointiportaan kolmannella askelmalla jo sovelletaan opittuja taitoja ja lapsen oma soveltava ja kokeileva työskentely ja kehittely korostuvat. Lapset pääsevät tuottamaan omia kokeiluja, joissa yhdistyy monta erilaista taitoa.

Ohjelmointiportaan kolmannen askelman tanssiaskelma sopii ihan kaikenikäisten lasten kanssa sovellettavaksi. Ohjelmointiportaan viimeisellä askelmalla eskarilaisten kanssa voidaan tutustua myös yksinkertaiseen ohjelmointikieleen, Scratch Jr. -sovellukseen, jonka avulla lapset voivat harjoitella ohjelmoinnin perusteita joko luomalla yksinkertaisia harjoitustöitä ja kokonaisia interaktiivisia tarinoita. Lisäksi ohjelmointiportaan viimeisellä askelmalla rakennetaan omia Bee-bot -ratoja.

Digitaalisuus on kiinteä osa yhteiskuntaa, jossa lapsi kasvaa. Lisääntynyt digitaalisuus on tuonut mukanaan valtavasti uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Tarvitsemme aivan uudenlaisia digitaitoja arkipäiväisten asioiden hoitamiseen, mihin kytkeytyy vahvasti myös medialukutaito. Lisäksi lapset tarvitsevat digitaalista osaamista oppimisessa, joten digitaalisen osaamisen vahvistaminen edistää myös koulutuksellista tasa-arvoa (Uudet lukutaidot.) Siksipä myös digitaalinen osaaminen ja ymmärrys kuuluvat Uusiin lukutaitoihin. Digitaidot sisältävät taidon käyttää vastuullisesti tieto- ja viestintäteknologisia laitteita, taidon hyödyntää turvallisesti digitaalisia oppimisympäristöjä sekä rohkeuden kokeilla ja soveltaa luovasti opittuja tietoja ja taitoja.

Keuruulla varhaiskasvatuksessa digitaalisuus on laaja-alainen osa Mediaportaat-toimintamallia. Digitaalisuuteen tutustutaan ilon ja innostuksen kautta. Lasten kanssa hyödynnetään aktiivisesti ja monipuolisesti digitaalisia pelejä, oppimissovelluksia ja –ympäristöjä sekä tieto- viestintäteknologisia laitteita (mm. tabletti, iPad, älypuhelin, tietokone, älytaulu sekä ohjelmoinnin ja robotiikan välineet ja sovellukset). On tärkeää, että lapset saavat näistä mahdollisimman monipuolisia käyttökokemuksia. Digitaalinen osaaminen ulottuukin myös muille Uusien lukutaitojen osaamisen alueille eli medialukutaitoon ja ohjelmointiosaamiseen. Digitaalisuuden tulee olla luonteva osa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogista toimintaa, ja se on sekä oppimisen kohde että väline. Digitaalisuuden toteutuminen edellyttää väline- ja laiteresurssien lisäksi tahtoa, tietoa ja taitoa, joita vahvistetaan kiipeämällä Mediaportaita.

Valokuvaaminen ja kuvien jakaminen (verkkosivut)

Vinkkejä kotien sujuvaan media-arkeen (verkkosivut)

Pikku kakkosen eskari (verkkosivut)

Papunetin peli- ja puuhasivut (verkkosivut)

Ryhmärenki (verkkosivut)

Värinautit (verkkosivut)

Lasten uutiset (verkkosivut)

MLL Mediakasvatus (verkkosivut)

Linkkivinkkejä pikkuväen ruutupuuhiin (pdf)

Eskareiden Ensipuhelininfo (pdf)

Yksityinen varhaiskasvatus

Päiväkoti Tähtitarha

Tehtaantie 15, 42700 Keuruu

Keuruulla toimii yksityinen päiväkoti Norlandia Tähtitarha. Yksityinen päiväkotitoiminta kuuluu palvelusetelijärjestelmään ja hoitomaksun suuruuteen vaikuttavat perheen koko ja tulot samalla tavalla kuin kunnallisessa varhaiskasvatusmaksussakin. Haku yksityiseen päivähoitoon tapahtuu Wilman kautta.

  • Palvelusetelillä tuetaan perheitä yksityiseltä palveluntuottajalta hankittujen varhaiskasvatuspalvelujen maksamisessa.
  • Palveluseteliin ei ole lakisääteistä subjektiivista oikeutta, vaan se on harkinnanvarainen etuus ja se myönnetään vain keuruulaiselle lapselle, joka on varhaiskasvatusoikeuden piirissä.
  • Palveluseteliä on haettava ennen varhaiskasvatuksen aloittamista.
  • Palveluseteli myönnetään vähintään kuukauden ajaksi ja se myönnetään hakukuukauden alusta.
  • Seteli on tulosidonnainen, joten perheen tulot vaikuttavat palvelusetelin arvon suuruuteen ja asiakkaalle jäävään omavastuuosuuteen.
  • Lapsesta ei voi saada samanaikaisesti palvelusetelin kanssa yksityisen hoidon tukea, siihen liittyvää kuntalisää tai kotihoidon tukea eikä lapsi voi olla kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.
  • Keuruulla kunnallinen ja yksityinen varhaiskasvatus ovat huoltajille saman hintaisia.

Norlandia Tähtitarhassa toiminnan ytimessä on lapsi, joka nähdään ja kuullaan yksilönä. Sen vuoksi lapsiryhmät jakautuvat päivittäin pieniin turvallisiin ryhmiin, joissa jokainen lapsi saa omaan tahtiinsa ja ikätasonsa mukaisesti puuhailla.

Pienryhmässä on tilaa erilaisille persoonille. Kun ryhmän koko ei ole liian iso, aikuinen oppii tuntemaan jokaisen lapsen ja tietämään hänen tarpeensa. Tämä lisää myös lapsen luottamusta ja antaa rohkeutta osallistua leikkeihin ja toimintatuokioihin. Lasten puheista ja tekemisistä löytyvät usein myös ideat ryhmän toiminnan suunnittelun pohjaksi.

Lapsella on mahdollisuus nauttia rauhallisesta ja kiireettömästä ilmapiiristä pienessä ryhmässä. Yhdessä toimimisen taidot kehittyvät ja toisten huomioiminen sujuu helpommin. Siinä on turvallista yrittää ja erehtyä, ilo leikkiä ja oppia.

Tähtitarhassa painopiste on luonto- ja ympäristökasvatuksessa. Lapset oppivat luonnossa ja luonnolta. Myös siellä retkimetsä on osa leikki- ja oppimisympäristöä, ja lapset oppivat kestävän elämäntavan elementtejä. Laadukkaan varhaiskasvatuksen lisäksi lapselle syntyy vankka perusta kestävään elämäntapaan.

Päiväkoti Tähtitarhan yhteystiedot

Aluejohtaja Jonna Heikkilä

040 5388 575, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Päiväkodin johtaja Sanna Heinonen

044 4221 271, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Palvelusetelin hakeminen

  • Ota yhteyttä kaupungin hyväksymään palveluntuottajaan ja sovi hoidon aloittamisesta (palveluntuottaja ilmoittaa suoraan kaupungille tiedot, keitä ovat hyväksyneet päiväkotiinsa).
  • Täytä varhaiskasvatus/palvelusetelihakemus Wilmassa.
  • Toimita tulotositteet / suostumus Tulorekisterin ja Kelan käyttöön/ suostumus korkeimpaan maksuun Wilmassa. Mikäli tulotietoja ei toimiteta aloituskuukauden aikana, peritään enimmäismäärä omavastuuosuutta (kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa 295 €/kk 1.8.2022 alkaen).
  • Palvelusetelipäätöksestä ja palvelusetelin arvosta lähetetään tieto sähköpostilla huoltajien antamaan sähköpostiosoitteeseen. Päätös on luettavissa Wilmassa. Varhaiskasvatuksesta lähetetään ilmoitus palvelusetelistä palveluntuottajalle.

HUOM! Kotihoidontuen maksaminen päättyy päivään, josta palveluseteli on myönnetty lapselle. Mikäli saatte kotihoidontukea, ilmoittakaa Kelaan päivämäärä, josta alkaen palveluseteli on myönnetty.

Palvelusetelin arvo ja asiakkaan omavastuuosuus

  • Palveluseteli on lapsikohtainen.
  • Palvelusetelin arvo voi olla enimmillään 867,23 €/kk 3-6-vuotiaiden lasten osalta. Alle 3-vuotiaiden ja osapäivähoidossa olevien lasten osalta palvelusetelin arvo määräytyy erillisten kertoimien mukaan.
  • Sisaralennus koskee myös palveluseteliä.
  • Palvelusetelin omavastuuosuus määräytyy Keuruun varhaiskasvatuksen asiakasmaksuohjeistuksen mukaisesti. Lisätietoa saat varhaiskasvatuksen maksut ja tuet -sivulta.
  • Keuruun kaupungin myöntämän palvelusetelin arvo on samansuuruinen kaikissa palveluseteliyksiköissä riippumatta päiväkodin sijaintikunnasta.

Yksityisen varhaiskasvatuksen maksut

Hoitopaikan hinta yli 3-vuotiaille

  • Kokopäivähoito: 914,49 €
  • Osa-aikainen hoito, 20 tuntia/viikko: 548,69 €

Hoitopaikan hinta alle 3-vuotiaille

  • Kokopäivähoito: 1 371,75 €
  • Osa-aikainen hoito, 20 tuntia/viikko: 823,05 €

Sopimuspäivien hinnat lasketaan erillisillä kertoimilla. Lisätietoa varhaiskasvatuspalveluista.

Asiakas maksaa palveluntuottajalle hoitomaksun, joka on Päiväkoti Tähtitarhassa saman suuruinen kuin se olisi kunnallisessa päivähoidossa. Hoitomaksu on enintään 288 € kuukaudessa. Hoitomaksun suuruuteen vaikuttavat perheen koko ja tulot samalla tavalla kuin kunnallisessa päivähoitomaksussakin.

Palveluseteliopas vanhemmille (pdf)
Palvelusetelihakemus yksityiseen varhaiskasvatukseen (pdf)
Tuloselvitys palvelusetelin laskemista ja tarkistamista varten (pdf)
Yrittäjien tuloselvityslomake (pdf)
Tietojenmuutoslomake (pdf)

Lisätietoa tarvittaessa antaa päiväkodin johtaja Jaana Valkonen, 0400 785 572

Palvelusetelin irtisanominen

  • Mikäli lapsen varhaiskasvatussuhde päättyy tai lapsen kotikunta vaihtuu, niin palveluseteli on irtisanottava.
  • Palvelusetelin irtisanominen tehdään kirjallisesti erillisellä Palvelusetelin irtisanomislomakkeella.
  • Irtisanomisesta on sovittava ensin palveluntuottajan kanssa.
  • Irtisanomisessa on huomioitava sopimuksessa sovittu irtisanomisaika.
  • Palveluntuottaja toimittaa täytetyn lomakkeen Keuruun varhaiskasvatuspalveluihin Aurinkolinnan vastaavalle.
  • HUOM! palveluseteliä ei voi sanoa irti Wilman kautta.

Maksulaskuri

Laske arvio perheen päivähoitomaksusta maksulaskurilla.

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Lapset oven raossa

Tervetuloa Keuruun varhaiskasvatukseen!

Meillä varhaiskasvatuksessa kasvaa onnellisia ja toimeliaita lapsia, joille annamme hyvät eväät elämänreppuun. Arvonamme on inklusiivisuus, joka näkyy toiminnassamme kaikkien lasten osallistumisessa yhdenvertaisesti yhteisön toimintaan, ja toimintakulttuurin luomiseen sekä he saavat tarvitsemansa tuen.

Panostamme resursseihin ja meillä työskentelee päiväkodin vastaavien ja yksikön apulaisjohtajan lisäksi tiimivastaavat. Lisäksi ryhmissämme on pääsääntöisesti kolme tai neljä työntekijää kasvattamassa ja ohjaamassa lapsia. Koulutamme henkilökuntaamme ahkerasti ja tämä näkyy ajanmukaisina ja asiantuntevina toimintatapoina yhteisössämme.

Tuemme jokaisen lapsen omia, yksilöllisiä vahvuuksia ja autamme niiden löytämisessä sekä soveltamisessa jokapäiväiseen toimintaan. Ammattitaitoiset aikuisemme kannustavat tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelussa sekä tarjoavat turvallisen sylin päivän tiimellyksessä. Meillä arki on hyvää ja turvallista.

Retkeilykaupungissamme kaikki päiväkotimme sijaitsevat lähellä puhdasta ja raikasta luontoa, jonne suunnataankin usein aarteiden etsintään ja majanrakennuspuuhiin samalla opetellen kestävää kehitystä ja luontoarvoja. Olemme ylpeitä siitä, mitä saamme yhdessä aikaan.

Tavoitteenamme on tukea kokonaisvaltaisesti lapsen kasvua, kehitystä, hyvinvointia ja oppimista. Pidämme tärkeänä aktiivista ja avointa yhteistyötä kodin kanssa. Varhaiskasvatuksessa tarjoamme lapselle mahdollisuuden leikkiin ja hoitoon sekä oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin vertaisryhmässä.

In English

Hankkeet

Suunnitelmat ja lait

Lapsen hoitaminen kotona

Ohjeita varhaiskasvatuksen aloittamiseen

Lapsi kirjoittaa

Varhaiskasvatuspaikan myöntämisestä ilmoitetaan huoltajille sähköisesti Wilmassa. Huoltajia pyydetään olemaan puhelimitse yhteydessä lapsen ryhmän työntekijöihin ja sopimaan varhaiskasvatukseen tutustumisesta ja aloittamisesta.

Yhteystiedot

Tutustuminen ja aloituskeskustelu

  • Ennen varsinaista varhaiskasvatuksen aloittamista, käymme huoltajien kanssa aloituskeskustelun, jossa kuullaan heidän ajatuksia lapsesta ja toiveita varhaiskasvatuksesta. Keskustelussa huoltajat saavat myös tietoa varhaiskasvatuksen arjesta ja käytänteistä. Tapaamiseen huoltajat voivat tulla ilman lasta.
  • Huoltajat sopivat ryhmän henkilökunnan kanssa sopivasta määrästä tutustumiskäyntejä, joissa lapsi pääsee tutustumaan tulevaan ryhmäänsä ja ryhmän henkilökuntaan.
  • Tutustumiskäynnit ovat kestoltaan 1–3 tuntia ja ajoittuvat pääsääntöisesti aamupäivään. Huoltaja on mukana ja vastaa tuona aikana lapsestaan.

Wilma ja varhaiskasvatusajat

  • Huoltajat ilmoittavat tarvitsemansa varhaiskasvatusajat Wilmassa. Ohje varhaiskasvatusaikojen varaamiseen Wilma-mobiilissa.
  • Wilman päiväkirjan avulla sekä huoltajat että henkilöstö seuraavat käytettyjä tunteja.
  • Varattujen varhaiskasvatusaikojen perusteella tilataan lasten ateriat päiväkotiin sekä suunnitellaan henkilöstön työvuorot.

Mitä mukaan varhaiskasvatukseen?

  • Riittävästi varavaatteita (sukkia, alusvaatteita, vaatekerta, myös lämmintä vaatetta)
  • Sisä- ja ulkovaatteet erikseen (erityisesti lämpimällä säällä)
  • Säänmukaiset vaatteet, sillä varhaiskasvatuksessa ulkoillaan yleensä säällä kuin säällä.
  • Sisätossut tai -kengät
  • Omat vaipat, tutit ja unilelu
  • Pääsääntöisesti lapsen lääkitys hoidetaan kotona, mutta tarvittaessa lapselle määrätyn reseptilääkkeen voi tuoda päiväkotiin, mikäli sairaus edellyttää lääkehoitoa päivän aikana. Tällöin lapselle tehdään kirjallinen lääkehoitosuunnitelma. Lisää tietoa lääkehoidon toteuttamisesta kaupungin varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmasta.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Keuruun varhaiskasvatuksessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu käydään kahden kuukauden kuluttua aloittamisesta. Suunnitelman tekee pääsääntöisesti ryhmän opettaja yhdessä huoltajien kanssa ja se kirjataan Wilmaan, josta myös huoltajat pääsevät sitä lukemaan. Tarvittaessa suunnitelman tekoon osallistuu myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muuta yhteistyöhenkilökuntaa.

Kunnallinen varhaiskasvatus

Aurinkolinnan päiväkoti

Aurinkolinnan päiväkoti

Koulutie 3 c, 42700 Keuruu, päiväkodin johtaja Jaana Valkonen, 040 078 5572

Aurinkolinnassa on yhdeksän (10) lapsiryhmää, hoitopaikkoja n.160 lapselle. Aurinkolinnaan muutettiin hiihtoloman tienoilla 2016, talo valmistui 2015 vuoden loppuun mennessä. Talo on kaksikerroksinen ja lapsiryhmiä täällä on molemmissa kerroksissa. Meillä on yhteiskäytössä mahtava jumppasali varusteineen ja myös verstas löytyy talosta. Lisäksi talo on varustettu varsin nykyaikaisella tekniikalla. Esimerkiksi kesällä saamme nauttia ilmastoinnin jäähdytystoiminnosta, joka lisää sekä lasten, että aikuisten viihtyisyyttä sisällä. Talomme leikkipiha on myös vallan monipuolinen. Meillä löytyy pihasta erilaisia kiipeilytelineitä liukumäkineen, pelialueita on kaksi. Pihan kulkuväylät ovat osittain asfaltoituja ja väyliä pitkin on mukavaa ajella erilaisilla pyörillä. Leikkimökkejä löytyy kaksi sekä keinuja useampia. Alapihalta löytyy myös puustoista aluetta ja talvella rinnettä pulkkamäkeä varten. Sijaintimme on hyvin keskeinen, meiltä ei ole pitkää matkaa minnekään. Koulut, uimahalli, urheilukentät jne. ovat kaikki kävelymatkan päässä. Lasten kanssa on mahdollista toteuttaa monenlaisia toimia sekä sisällä talossa, että ulkona. Lisäksi lapset tutustuvat myös toisten ryhmien lapsiin eli halutessaan lapsi löytää kaverin aina. ​

Talomme on suunniteltu päiväkodiksi ja meillä on toimivat ja kauniit tilat, joissa viihdymme. Nykyaikainen tekniikka rikastuttaa lasten oppimisen iloa kaikissa ryhmissä ja sekä ihana jumppasalimme, että monipuolinen pihamme houkuttaa lapsia liikkumaan. Vaikka olemme aivan Keuruun keskustassa, löytyy luonto kuitenkin kävelymatkan päästä.​

Lasten kehityksen tueksi oman ryhmän henkilökunnan lisäksi talostamme löytyy varhaiskasvatuksen erityisopettaja, joka tarvittaessa auttaa ideoimaan apuja lasten kehityksen tukemiseksi. 

Vuorohoito

Vuorohoidolla tarkoitetaan iltaisin ja öisin ja tai viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä annettavaa hoitoa varhaiskasvatuksessa. Vuorohoitoon on mahdollisuus vuorotyötä tekevien huoltajien lapsilla.

Keuruun varhaiskasvatuksessa tarjoamme ympärivuorokautista varhaiskasvatusta Aurinkolinnan päiväkodin Niittyvillat -ryhmässä huoltajien tarpeen mukaan. Vuorohoitoa voi varata arki- ja juhlapyhinä vain todelliseen tarpeeseen huoltajien työvuoroluettelon tai muun luotettavan selvityksen perusteella.

Vuorohoitoa tarjotaan 1–6-vuotiaille lapsille, erityistapauksissa myös ensimmäistä luokkaa käyville koululaisille kasvun ja hyvinvoinnin lautakunnan erillisellä päätöksellä. Vuorohoidon esiopetus toteutuu Keuruun kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman mukaan.

Vuorohoitoa tarjotaan huoltajien työssäkäyntiä tai opiskelua varten. Arkena ennen klo 6.30, iltaisin klo 17 jälkeen sekä viikonloppuisin, öisin ja juhlapyhinä tarjottava varhaiskasvatus on vuorohoitoa. Toimintamme on tavoitteellista, suunnitelmallista, riippumatta lapsen hoitoajasta. Vuorohoidossa painotamme lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja yksilöllistä huomioimista ja aikuisen läsnäoloa äärivuoroissa sekä öissä ja viikonlopuissa. Kodinomaisuus, juhlapyhät ja lasten toiveet otetaan huomioon viikonlopuissa.

Niittyvillat-ryhmän vahvuuksia ovat joustavuus, idearikkaat työntekijät ja avoimuus. Vuorohoidossa huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Hoitoajat varataan ennakkoon Wilman kautta kolmeksi viikoksi kerrallaan. Muutoksissa painotamme lapsen etua.

Haapamäen päiväkoti

Pihlajavedentie 4 c, 42800 Haapamäki, vastaava Mira Haverinen, 040 183 8050

Haapamäen päiväkoti toimii kauniissa ja perinteikkäässä, vuonna 1901 rakennetussa entisessä kansakoulurakennuksessa Haapamäen keskustassa. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Tiitiäiset 0–3-vuotiaille ja Menninkäiset 4–5-vuotiaille. Esiopetus järjestetään Haapamäen yhtenäiskoulun esiopetuksen tiloissa. ​

Pieni yksikkömme on kodikas ja viihtyisä. Meillä on kaksi tilavaa piha-aluetta monipuolisine leikki- ja liikuntavälineineen ja lisäksi käytämme säännöllisesti naapurirakennuksessa sijaitsevaa isoa liikuntasalia. Luisteluun ja hiihtoon on mahdollisuus päiväkodin viereisellä kentällä. Retkeilemme myös paljon hyödyntäen monipuolista lähiluontoa oppimisympäristönä. ​

​Lapin päiväkoti

Ronkavuorentie 1, 42700 Keuruu, päiväkodin johtaja Jaana Valkonen, 040 078 5572

Lapin päiväkoti koostuu kahdesta lapsiryhmästä. Nunnukat 1-3 -vuotiaat / 21 paikkaa, josta alle 3-vuotiaat laskevat paikkalukua. Siepakoiden 21-paikkaisessa ryhmässä touhuavat 3-5-vuotiaat.

Lapin päiväkoti on mukana Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden OHOSKE/STEAM luonnossa -verkostossa ja päiväkotimme on varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa opiskelevien harjoittelupäiväkoti Keuruulla.

Lapsi varhaiskasvatuksessa

Lapset leikkivät yhdessä

Kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyö

Keuruun varhaiskasvatuksessa huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on lapsen ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen. Yhteistyömme alkaa perheen kanssa aivan ensimmäisistä kohtaamisista, kuten varhaiskasvatushakemuksesta, puhelin- ja aloituskeskusteluista ja tutustumiskäynneistä.

Tärkeä osa yhteistyötä ovat päivittäiset kohtaamiset henkilöstömme ja huoltajien välillä päiväkodissa. Toimintakausittain järjestämme vanhempainiltoja, joissa käydään vuoropuhelua ja käytetään osallistavia menetelmiä. Vanhempainillat voivat olla ryhmäkohtaisia tai kaikkien yksiköiden yhteisiä.

Järjestämme perheille toimintakauden aikana tapahtumia, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä sekä huoltajien osallisuutta varhaiskasvatuksen arkeen ja juhlaan.

Arvoihimme kuuluu, että myös huoltajilla on mahdollisuus vaikuttaa. Toivomme huoltajien valmistautuvan huolellisesti lapsen aloituskeskusteluun ja esittävän aktiivisesti näkemyksiään ja toiveitaan varhaiskasvatukselle. Yksiköissä ja ryhmissä voidaan järjestää toimintavuoden aikana erilaisia kyselyitä perheille, joiden avulla huoltajat voivat vastata ja vaikuttaa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa huoltajilla on mahdollisuus antaa palautetta ja käydä vuoropuhelua lapsen asioista ryhmän työntekijöiden kanssa.

Henkilökuntamme on teitä varten: mieltä askarruttavat asiat kannattaa ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puheeksi ryhmän henkilökunnan kanssa.

Keuruun kaupungin varhaiskasvatus toteuttaa vuosittain asiakaskyselyn niin kaupungin omassa varhaiskasvatuksessa kuin yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Asiakaskyselyn sekä lasten ja henkilöstön antaman palautteen pohjalta varhaiskasvatuksessa määritellään seuraavan toimintavuoden kehittämiskohteet.

Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

Lapsella on oikeus saada varhaiskasvatuksessa kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Laadukas varhaiskasvatus on tärkeää myöhemmälle oppimiselle, ja siksi lapsella on oltava oikeus oikea-aikaiseen tarvitsemaansa tukeen.

Keuruun varhaiskasvatuksessa on käytössä kolmitasoisen tuen malli, jota toteuttavat ammattitaitoisest työntekijät. Annettava tuki voi olla pedagogista, hoidollista tai rakenteellista. Kaikki tuen muodot ovat käytettävissä yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa.

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

Kaikki varhaiskasvatuksessa olevat lapset saavat tarpeidensa mukaan yleistä tukea. Lapsi voi tarvita tukea esimerkiksi pukemisessa, siirtymätilanteissa, kaverisuhteissa, leikkimisessä tai kielen kehityksessä. Lasta tuetaan yksilöllistämällä varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa. Tukea annetaan niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee.

Tehostettua tukea annetaan, jos yleinen tuki ei ole enää riittävää lapselle. Tuki voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista ja sitä annetaan niin kauan kuin lapsi tarvitsee. Tukitoimet ovat säännöllisiä ja samanaikaisesti voi toteutua useita eri tukitoimia. Tehostetun tuen aloittaminen ei edellytä diagnoosia. Tehostetusta tuesta ja sen aikana tarvittavista tukitoimista päiväkodin johtaja tekee hallintopäätöksen.

Erityinen tuki on tuen muodoista vahvin. Sitä annetaan, mikäli tehostettu tuki ei ole riittävää, tai kun lapsi tarvitsee sitä esimerkiksi vammasta, sairaudesta tai kehityksen viivästymästä johtuen. Tukitoimet suunnitellaan aina yksilöllisesti. Erityinen tuki on jatkuvaa ja kokoaikaista tuen tarvetta, jonka aikana on käytössä useita eri tukimuotoja ja tukipalveluita. Erityisen tuen aloittaminen ei edellytä diagnoosia tai kuntoutustarvetta, eikä aikaisempaa tehostetun tuen antamista. Erityisestä tuesta ja sen aikana tarvittavista tukitoimista päiväkodin johtaja tekee hallintopäätöksen.

Tiivistettynä yleinen tuki toteutetaan siis osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa ja tehostetusta ja erityisestä tuesta tehdään hallintopäätös. Myös yleisessä tuessa tehdään kuitenkin hallintopäätös, jos lapsi tarvitsee tukipalveluja, kuten koko- tai osa-aikaista erityisopettajan opetusta tai tulkitsemis- ja avustamispalveluja. Tarvittavat tukitoimet huomioidaan lapsen siirtyessä esiopetukseen.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat

Keuruulla työskentelee vakituinen varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo), joka on mukana lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä vastaa tuen kokonaisuuksien kehittämisestä ja järjestämisestä. Veo osallistuu lapsen tuen suunnitteluun yhdessä ryhmän henkilökunnan kanssa ja hän on mukana lapsen palavereissa. Veo voi myös vetää erilaisia pienryhmiä päiväkodeissa. Huoltajat voivat olla milloin tahansa yhteydessä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan.

Lisäksi Keuruulla työskentelee ostopalvelu-veo yhden päivän viikossa ja esiopetuksen erityisopetuksesta vastaavat alakoulujen erityisopettajat.


Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Virpi Arppe, 040 573 1678, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Hanna Tirri, 0400 877165 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Ruokailu varhaiskasvatuksessa

Keuruun varhaiskasvatus tarjoaa lapselle hoitoaikojen puitteissa aamupalan, lounaan ja välipalan. Vuorohoidon ryhmässä tarjotaan lisäksi myös päivällistä ja iltapalaa.

Päivän aikana tarjottavat ateriat muodostavat tärkeän osan lapsen päivittäisestä ravinnonsaannista, joka täydentyy kotona tarjottavalla ruualla. Tutustumme varhaiskasvatuksessa monipuolisesti eri ruokalajeihin ja opetelemme omatoimista ruokailua sekä hyviä käytöstapoja. Ruokakasvatuksen tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia. Varhaiskasvatus tarjoaa xylitolpastillit ruokailujen yhteydessä. Ateriapalvelu Keurusseudun Ateriat tuottaa ruuan kaupungin omiin varhaiskasvatusyksiköihin. Ateriapalvelulla on käytössään menuille myös maksuton sovellus, jonka voit ladata sovelluskaupasta älypuhelimeen tai tabletille.

Kiertävä ruokalista, Jamix menu

Erityisruokavaliot

Lapselle tarjotaan allergian, sairauden tai eettisen vakaumuksen mukainen ruokavalio. Sairauden hoitoon tarkoitettu ruokavalio toteutetaan asiantuntijan selvityksen perusteella. Ruoka-aineallergioissa ruokailusta jätetään pois vain ne ruoka-aineet, joiden välttäminen on merkittävien tai hengenvaarallisten oireiden takia perusteltua. Erityisruokavaliotietojen toimittaminen ja ajan tasalla pitäminen on huoltajan vastuulla.

Lapsen hyvinvointi ja terveys

Lapsen lääkehoito varhaiskasvatuksessa

Keuruun varhaiskasvatuksessa on käytössä lääkehoitosuunnitelma, joka ohjaa lapselle annettavaa lääkehoitoa varhaiskasvatuspäivän aikana. Suunnitelman mukaan lapsen lääkehoitoa toteutetaan aina ensisijaisesti kotona. Jos lapsen lääkitys vaatii toimia myös varhaiskasvatuksessa, kirjataan siitä lääkehoitosuunnitelma turvalliseen lääkehoidon toteutukseen. Suunnitelma tehdään ennen hoidon aloittamista ja se liitetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksessa annetaan ainoastaan välttämättömiä, lääkärin määräämiä lääkkeitä. Huoltajien tulee toimittaa lapsen lääkkeet varhaiskasvatusyksikköön alkuperäispakkauksissa, lääkärin määräämien annosteluohjeiden kera ja jokaisessa lääkepakkauksessa tulee olla selkeästi merkittynä lapsen etu- ja sukunimi. Lapsen lääkehoitosuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet huomioidaan tarvittaessa yksikön omassa turvallisuussuunnitelmassa.

Keuruun kaupungin varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Kun lapsi sairastaa

Sairasta lasta ei voi tuoda varhaiskasvatukseen, vaan silloin hänen on hyvä toipua rauhassa kotona. Lapsen sairastuessa huoltaja ilmoittaa tiedon siitä varhaiskasvatuspaikkaan tekstiviestillä tai WhatsAppissa.

Jos lapsi sairastuu hoitopäivän aikana, henkilökuntamme ilmoittaa siitä huoltajille soittamalla ja mahdollisuuksien mukaan lapsi tulee hakea tällöin viipymättä kotiin. Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen, kun hän on oireeton ja jaksaa osallistua toimintaa eikä tartuntavaaraa ole. Kuumeen jälkeen on hyvä pitää yksi kuumeeton päivä ennen päiväkotiin palaamista. Yleisenä ohjeena lapsen tulee olla sen kuntoinen, että hän jaksaa osallistua ryhmän yhteisiin puuhiin. Kuume ei ole ainoa mittari kertomaan lapsen voinnista.

Lasten yleisimmät sairaudet ja niiden hoito

Tapaturmavakuutus varhaiskasvatuksessa

Keuruun kaupungin varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat toiminnassa mukana ollessaan vakuutettuja Keuruun kaupungin puolesta Pohjola Vakuutuksessa tapaturman varalta. Keuruun kaupungin vakuutusnumero on 16-684-172-0.

Varhaiskasvatusaikana tapahtunut tapaturma:

  1. Tapaturman satuttua varhaiskasvatusyksikössä valvontavastuussa ollut työntekijä täyttää vahinkoilmoituksen, joka toimitetaan kasvun ja hyvinvoinnin hallintoon kaupungintalolle.
  2. Vakuutus on voimassa varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatukseen liittyvillä välittömillä matkoilla.
  3. Vakuutus kattaa yksityisen / julkisen sairaanhoidon kulut ja matkakulut lääkäriin, hammaslääkäriin tai hoitolaitokseen sekä mm. apteekista myytävät lääkevalmisteet.
  4. Huoltajat hakevat ensisijaisesti itse korvausta maksamistaan kuluista Pohjola Vakuutuksesta, sen jälkeen kun vahinkoilmoitus on tehty vakuutusyhtiölle. Korvaushakemus tehdään OP-mobiilin tai op.fi -palvelun kautta. Ilmoitukseen tarvitaan vakuutusnumero, joka on 16-684-172-0. Jos hakemuksen tekeminen em. tavalla ei ole mahdollista, voi korvausta hakea toimittamalla toimittamalla kuitit, laskukopiot, matkakorvausanomuksen ja pankkiyhteystiedot kasvun ja hyvinvoinnin hallintoon.
  5. Lisätietoja:
  • Hallintosihteeri Eira Ahonen, 040 021 6141, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
  • Pohjola Vakuutus / Vakuutus- ja korvauspalvelut, 0303 0303, Lapsi loukkasi itsensä koulussa tai päiväkodissa - mitä teen? (pohjola.fi)
  • Vakuutusehdot:  Ryhmätapaturmavakuutus (op.fi)
  • Tapaturmailmoitus

Muistutus tai kantelu varhaiskasvatuksesta

Jos olet tyytymätön varhaiskasvatuspalvelun laatuun tai turvallisuuteen, toimi Valviran ohjeiden mukaan.

Tästä pääset Valviran ohjeisiin