Kehittämisen ajankohtaiset ja uutiskirjeet - Kehittämisohjelma vuodelle 2022

Kehittämisohjelma 2022

1.    Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue

Lailla (30.3.2010/210) maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa säädettiin, että kunnan on muodostettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä tai yhteisöä (maatalousyrittäjää). Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa vuonna 2013 ja yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Keski-Suomesta Jämsä, Keuruu, Multia ja Petäjävesi sekä Pirkanmaalta Kuhmoinen (vuoden 2021 alusta), Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat. Keuruun kaupunki toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti jokaisessa kunnassa on koko- tai osa-aikainen palvelupiste.

Yhteistoiminta-alueen tehtävänä on hoitaa kuntien järjestettäväksi määrätty lakisääteinen maaseutuhallinto. Lakisääteisten tehtävien järjestämisen kustannukset Keuruun kaupunki laskuttaa muilta kunnilta siten, että 20% on tasaosuus kaikille kunnille hallintokuluna, 40% kustannuksista jakautuu kuntien tilalukumäärän suhteessa ja 40% kunnissa tehtyjen tukipäätösten suhteessa. Keskeisimpiä maaseutuhallinnon tehtäviä ovat:

• Maatalouden tukijärjestelmiin liittyvät tehtävät
• Riista- ja petoeläinten sekä rauhoitettujen lintujen aiheuttamiin vahinkoihin liittyvät tehtävät
• Hukkakauralakiin perustuvat tehtävät
• Peruslohkorekisteriin liittyvät tehtävät
• Tukioikeusrekisteriin liittyvät tehtävät
• Eläintenpitäjärekisteriin liittyvät tehtävät
• Valmiussuunnitelmat ja viljelijöiden varaukset
• Muut mahdolliset maaseutuhallinnon tehtävät

Yhteistoiminta-alueella on yhteensä vähän yli 1000 tilaa (kuva 1). Keskimääräinen tilakoko vaihtelee 23-50 hehtaarin välillä. Alle 10 hehtaarin tilojen määrä on suuri kaikissa alueen kunnissa. Tilalukumäärällisesti suurin kunta on Jämsä, jossa on noin 270 maataloustukia hakevaa maatilaa. Keskimääräinen tilakoko on suurin Virroilla nousten jo lähelle 50 hehtaarin, joka vastaa keskimääräistä tilakokoa Suomessa vuonna 2020. Tuotantosuunnista yleisimmät ovat viljanviljely ja muu kasvituotanto. Kotieläintuotannosta yleisimmät ovat lypsykarjatalous ja lihanautojen kasvatus.

1.1. Taustaa yhteiselle kehittämisohjelmalle

Maatalouden rakenne on muuttunut Suomessa voimakkaasti. Vuosien 1995-2017 välillä maatilojen määrä on vähentynyt lähes 52%. Keskimääräinen tilakoko on kasvanut vuonna 2020 jo noin 50 hehtaariin tilamäärän ollessa noin 45 630 tilaa. Tiloista 86% on yksityishenkilöiden omistamia perheviljelmiä, vajaat 9% maatalousyhtymiä ja loput perikuntia ja osakeyhtiöitä. (e-vuosikirja 2020.) Keuruun yhteistoiminta-alueella kehitys on ollut samansuuntaista – tilalukumäärä laskee, mutta toisaalta keskimääräinen tilakohtainen pinta-ala kasvaa peltojen siirtyessä edelleen toimiville tiloille vuokrauksen tai myynnin kautta. Maataloustukia hakevien tilojen määrä on noin 1000 tilaa Keuruun yhteistoiminta-alueella (2020). Yhteistoiminta-alueen kunnat ovat hyvin eri kokoisia sekä tilamäärän, kokonaispeltopinta-alan sekä tuotantosuuntien suhteen. Tämä asettaa myös eri kuntiin erilaisia painotuksia ja tavoitteita kehittämistoimenpiteille.

Vuonna 2020 noin 14500 tilaa harjoitti muuta yritystoimintaa maa- ja puutarhatalouden ohessa. Muuta yritystoimintaa harjoittavien tilojen määrä on lisääntynyt noin 300 tilalla vuodesta 2016 ja muuta yritystoimintaa harjoittavien tilojen osuus on noin 32% kaikista tiloista. Yleisin muun yritystoiminnan muoto oli tehdä maataloustyötä tilan ulkopuolella, jota harjoitti noin 6600 tilaa. (Maatalouslaskenta 2020: Maa- ja puutarhayritysten muu yritystoiminta, ennakko 13.10.2021.)

Keuruun yhteistoiminta-alueen yhteiselle maaseudun kehittämisstrategialle on tarve yleisesti tapahtuvan rakennemuutoksen myötä, joka vaikuttaa väistämättä myös Keuruun yhteistoiminta-alueen maatalouden ja maaseudun kehittämistarpeisiin. Kehittämisohjelman toimenpiteillä vastataan paikallisiin ja yrittäjiltä itseltään tuleviin tarpeisiin. Myös yhteistoimintaryhmältä toivotaan aktiivisesti aloitteita kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämisohjelman toimenpiteillä tarjotaan myös tietoa alan ajankohtaisista trendeistä ja vaihtoehdoista. Ensimmäistä Keuruun yhteistoiminta-alueen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutettiin vuosina 2014-2020. Tähän ohjelmaan tausta-aineistoa toivat vuosina 2009-2010 Ylä-Pirkanmaan alueen toteutettu MASTU-hankkeen kyselytutkimus ja vuonna 2012 päättynyt läntisen Keski-Suomen Tietolato-hanke. (Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020.)

Nopeasti muuttuvassa ympäristössä on kehittämisohjelmassa siirrytty ohjelmakauden mittaisesta ohjelmasta joustavaan ja vuositasolla tapahtuvaan suunnitteluun. Toimenpiteissä pyritään myös ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia. Lisäksi tukihallinnon kautta tulee esille tarvittavia kehityskohteita maatalousyrittäjyydessä. Maatalouden viitekehyksessä toimii myös monia muita toimijoita (mm. hankkeet, ProAgria, osuuskunnat, oppilaitokset, MTK), joiden kanssa verkostoyhteistyö tuo vahvemmat hartiat paikallistasonkin kehittämiselle. Rahoituksensa hankkeet ovat saaneet pääasiallisesti maaseuturahastosta.

Keuruun yhteistoiminta-alueen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus tulee sopimuksen mukaisesti kunnilta toiminnasta aiheutuvien kustannusten perusteella - kuitenkin siten, että käytettävissä on korkeintaan 2500 €/vuosi/kunta.

2.    Kasvinviljely

Ilmastonmuutos muuttaa viljelyolosuhteita, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja myös viljelyn kannattavuuden näkökulmasta uusien viljelyvaihtoehtojen ja teknologioiden hyödyntäminen on tärkeä osa maatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittämistä. Keuruun yhteistoiminta-alueella on erikoiskasvituotantoa ja sopimusviljelyä eri muodoissaan. Pohjoisella Pirkanmaalla tattaria on viljelty ja myös jatkojalostettu jo pitkään. Keuruu-Multia -seudulla toimii aktiivinen KM Peltomarjat –osuuskunta. Uusia vaihtoehtoja kokeillaan alueella ja viime vuosina kiinnostusta on herättänyt mm. öljyhamppu ja sen siementuotanto. Kehittämistoimenpiteillä tuetaan alueellisia vahvuuksia, vastataan viljelijöiltä tulleisiin tarpeisiin ja tuodaan ajankohtaisia teemoja yhteistoiminta-alueella laajempaan tietoisuuteen. Kehittämistoimenpiteitä tullaan toteuttamaan eri puolilla yhteistoiminta-aluetta. Järjestettävät tilaisuudet ovat pääsääntöisesti avoimia koko yhteistoiminta-alueen viljelijöille.

3.    Kotieläintuotanto

Kotieläintuotannon säilyminen vähintäänkin nykyisessä laajuudessaan koko yhteistoiminta-alueella on tärkeää. Maataloustuotannon eri tuotannonsuuntien monipuolisuudella on myös suotuisia vaikutuksia maatalousympäristön biologiseen monimuotoisuuteen. Monimuotoisella maataloustuotannolla, jossa on käytettävissä niin karjanlantaa kuin että viljelykiertoon yhdistyy yksivuotisten kasvien lisäksi nurmivuosia, voidaan vaikuttaa hiilen sidontaan maaperään ja näin saavuttaa maatalouden osalta kaivattuja ilmastohyötyjä. Kotieläintuotannolla on myös näkyvämpi vaikutus paikallistaloudessa säännöllisempien rahavirtojen ja ympärivuotisen sekä välillisen työllistävyyden näkökulmista. Kotieläintuotannossa kehittämistä tekevät monet toimijat kuten hankkeet ja tuottajaosuuskunnat. Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen kehittämisohjelmassa huomioidaan kotieläintuotannon merkittävä rooli, mutta kehittämistoimenpiteissä toivotaan signaalia tuottajilta heidän tarpeisiinsa vastaavista toimenpiteistä.

4.    Muut kehittämiskohteet

Hyvinvointi, jaksaminen ja verkostoituminen kytkeytyvät keskeisesti maatalouden rakennemuutokseen myös Keuruun yhteistoiminta-alueella. Tilojen määrän vähentyessä, kotieläintuotannon keskittyessä ja myös tiloilla tapahtuvien muutosten (tuotantosuunnan vaihdot, sukupolvenvaihdokset) myötä vertaisverkko on laajemmalla alueella. Verkostoitumiseen ja maatalousyrittäjien hyvinvoinnin tukemiseen on järjestetty jo muutamana vuotena Keuruun keilahallilla tapahtuma, jossa viljelijät voivat tavata kollegoitaan ympäri yhteistoiminta-aluetta sekä tavata eri asiantuntijoita ”mini-messut” tyyppisesti. Tapahtuma on saanut viljelijöiltä paljon positiivista palautetta.

Muita kehittämiskohteita Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueella ovat yleisesti maaseutuelinkeinojen ja maatalouteen liittyvien sivuelinkeinojen kehittäminen. Myös ympäristö- ja energiateemat ovat tärkeitä ja liittyvät olennaisesti alueen kehittämisohjelmaan.

Lähdeluettelo

Forsman, L., Outa-Pulkkinen, P., Salo-Kauppinen, R., Söderkultalahti, P. & Torvelainen, J. 2020. Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020. Tilastoja maataloudesta, metsäsektorilta ja kala- ja riistataloudesta. Viitattu 18.11.2021. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546718

Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. N.d. Maaseutupalvelut Keuruun kaupungin sivuilla. Viitattu 18.10.2021. http://www.keuruu.fi/yrittajat/maaseutuhallinnon-keuruun-yhteistoiminta-alueyrittajille/maaseudun-kehittamisohjelma-2014-2020

Maatalouslaskenta 2020: Maatalous- ja puutarhayritysten muu yritystoiminta 2020 (ennakko). Viitattu 18.10.2021. https://stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten-muu-yritystoiminta

Tukisovellus. N.d. Ruokaviraston viranomaisjärjestelmän raportit. Viitattu 18.10.2021.

Kehittämisyksikön toiminta

Ota rohkeasti yhteyttä oman kunnan maaseutusihteeriin tai koko yhteistoiminta-alueella maaseutupäällikköön.

Ajankohtaisia asioita ja tapahtumia voit seurata myös Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen facebook-sivuilta (KeuruunYTA)